N‑ka juini‑s xa kaʼni koio‑s Jesús
14
Te ijan,
juini ka‑i uu kɨu xa koo viko Paxcua xiʼin viko ka xaxi ñayiu tila ña yɨʼɨ levadura.
Dutu ka taxnuni xiʼin se ka tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés,
ka juini‑s xa tnɨɨ presu‑s Jesús,
xa kaʼni koio‑s‑ia.
Ko ña n‑ka juini‑s xa jini koio ñayiu nax kada‑s.
—Maxku tnɨɨ‑ro‑s hora kuu viko,
nada da jantnaʼa‑ro ñayiu.
Ɨɨn ñadɨʼɨ ñuu nani Betania, xodo ndute vili xeʼen dɨkɨ Jesús
3 Te n‑xo tuu Jesús ñuu Betania,
veʼe Simón.
Se ijan ka danani ñayiu se ñɨɨ teʼyu.
Nukoo Jesús yumexa veʼe Simón,
te n‑xetuʼa ñaʼa ɨɨn ñadɨʼɨ.
Neʼe‑ña ɨɨn frascu luchi,
frascu yuú,
ñuʼu ndute yo yaʼu,
ndute vili xeʼen nani nardo.
N‑taʼu‑ña frascu yuú,
te n‑xodo‑ña ndute yo yaʼu dɨkɨ Jesús.
Duʼa n‑xio‑ña xañuʼu nuu‑ia.
4 Te dava se xnii ijan n‑ka kiti ini.
N‑ka jaʼan‑s ɨɨn‑s nuu ɨnka‑s:
—¿Nax kuu xa n‑datɨu‑ña xa yaʼu de?
5 Nux n‑diko‑ro ndute yaʼa n‑kuu,
niʼi‑ro uni cientu denario xa chindee‑ro ñayiu kundaʼu.
Te yo n‑ka kudeen‑s nuu ñadɨʼɨ jan.
6 Ko n‑jaʼan Jesús:
—Maxku kudeen ka‑n nuu‑ña.
¿Nakuenda datnaʼa ka‑n‑ña?
Xavaʼa n‑kida‑ña xaxeʼe mee‑r.
7 Ntdaa kɨu xtuu ñayiu kundaʼu xiʼin‑n.
Davaʼa nga kɨu juini‑n,
kuaʼa‑n xa kada‑n xavaʼa nuu mee‑i.
Ko mee‑r,
ma kutuu ka‑r xiʼin‑n ntdaa kɨu.
8 N‑kida‑ña xa n‑kuaʼa‑ña.
Antecas xa kuú‑r,
te n‑kida tuʼa‑ña ñɨɨ‑r xa nkonduxi‑r.
9 Xandaa kuu xa jaʼan‑r.
Davaʼa nga ñuu ñuñayiu juña tnuʼu koio ñayiu tnuʼu vaʼa Ianyuux,
dɨuni jaʼan koio‑i nax n‑kida ñadɨʼɨ yaʼa tuku.
Te najaʼan koio ñayiu nax n‑kida‑ña.
N‑diko Judas Jesús
10 Te Judas Iscariote,
ɨɨn se kuu uxi uu tnaʼa se dakuaʼa Jesús,
juaʼan‑s nuu dutu ka taxnuni,
juan diko‑s Jesús nuu‑s.
11 Na n‑ka teku dutu ka taxnuni nax n‑jaʼan Judas,
n‑ka kudɨ ini‑s,
te n‑ka xiaʼan‑s tnuʼu‑s xa juñaʼa‑s tvini.
Te n‑nduku Judas mudu kada‑s xa juñaʼa‑s‑ia.
N‑xaxdini Jesús xiʼin se dakuaʼa‑ia
12 Kɨu kiʼna nuu viko ka xaxi ñayiu tila ñatu yɨʼɨ levadura,
hora io xa kaʼni koio‑s tkolelu ka xaxi‑s viko Paxcua,
n‑ka xijan tnuʼu se dakuaʼa Jesús nuu‑ia:
—¿Ndexu juini‑n xa jɨʼɨn koio‑da,
xa kada tuʼa‑da ndeyu viko Paxcua,
xa kaa‑n?
13 N‑tundaʼa‑ia uu se dakuaʼa‑ia,
te n‑xiaʼan‑ia:
—Juaʼan Jerusalén.
Ijan nanitnaʼa‑n xiʼin ɨɨn seyɨɨ ndido yoo ndute.
Kandijun‑n‑sɨ jɨʼɨn.
14 Davaʼa nga veʼe ndɨu‑s,
jaʼan‑n nuu xtoʼo veʼe jan:
“Jaʼan Maestru:
¿Nde io cuartu nuu kutuu‑r,
cuartu nuu kaxdini‑r xiʼin se dakuaʼa‑r ndeyu viko Paxcua?”
15 Mee‑s dandeʼa ñaʼa ɨɨn cuartu dujun,
cuartu kaʼnu,
io tuʼa.
Ijan kada tuʼa‑n xa kaxdini‑ro.
16 N‑ka kee uu se dakuaʼa‑ia,
te n‑ka kɨu‑s Jerusalén.
Ijan n‑ka xini‑s xa io tuʼa ntdaa,
nani n‑jaʼan‑ia,
te n‑ka kidavaʼa‑s ndeyu viko Paxcua.
17 Ijan na n‑kunee,
n‑xee mee Jesús xiʼin uxi uu se dakuaʼa‑ia.
—Xandaa kuu xa jaʼan‑r.
Ɨɨn mee‑n diko ñaʼa mee‑r.
Ɨɨn se xax kaʼnu xiʼin‑r vitna.
19 N‑ka kixeʼe‑s xa ka tnau ini‑s.
Ɨɨn ɨɨn‑s n‑ka xijan tnuʼu‑ia:
—¿Ñadu daña kuu‑s a?
20 N‑xiaʼan‑ia:
—Ɨɨn se kuu tnaʼa uxi uu‑n,
se dandoyo tila idini koʼo xiʼin‑r,
kuu‑s.
21 Chi Se kuu ñani tnaʼa ñayiu,
nani n‑ka chidotnuni‑s xa yaʼa‑s,
dani yaʼa‑s.
¡Ko naka ndaʼu se diko Se kuu ñani tnaʼa ñayiu!
Vaʼa ka nux ña n‑kaku seyɨɨ jan n‑kuu.
22 Hora ka xaxi‑s xiʼin‑ia,
n‑tnɨɨ‑ia tila te n‑xiaʼan‑ia xa n‑kutaʼu‑ia nuu Ianyuux.
N‑taʼu dava‑ia tila,
te n‑dakee xio‑ia nuu‑s ntdaa‑s.
N‑jaʼan‑ia:
—Kax koio‑n.
Xaʼa kuu yɨkɨ kuñu mee‑r.
23 Te ijan,
n‑tnɨɨ‑ia ɨɨn vasu ñuʼu ndudi uva.
N‑xiaʼan‑ia xa n‑kutaʼu‑ia nuu Ianyuux,
te n‑xiaʼan‑ia vasu ñuʼu ndudi uva,
xa koʼo koio‑s itaʼu itaʼu,
ntdaa‑s.
24 N‑jaʼan‑ia:
—Xaʼa kuu nɨñɨ‑r katu xaxeʼe ñayiu.
Xaxeʼe nɨñɨ mee‑r,
ndadandaa Ianyuux kuechi ñayiu,
xa kutuu vaʼa koio kueʼe ñayiu xiʼin mee‑ia.
25 Xandaa kuu xa jaʼan‑r.
Nuncas ma koʼo ka‑r ndudi uva yaʼa,
nde kɨu ijan,
na koʼo xee‑r nuu taxnuni Ianyuux.
N‑jaʼan Jesús xa jaʼan Spedru xa ña xini‑s‑ia
26 Na n‑ka xita‑s ɨɨn alabanza Ianyuux,
n‑ka kee‑s veʼe ijan.
Juaʼan‑s Yuku Yutnu Olivo.
27 N‑xiaʼan Jesús:
—Dandoo ñaʼa koio‑n,
ntdaa‑n,
xakuaa vitna.
Chi koo ná n‑ka chidotnuni seyɨɨ xá n‑kuu kueʼe kuia:
“Kaʼni‑r se ñunuu tkachi,
te kute niʼna koio tkachi.”
28 Ko na yaʼa xa nandoto‑r,
te juindodo nuu‑r nuu‑n nde Galilea.
29 N‑jaʼan Spedru nuu‑ia:
—Juini ntdaa ñayiu na dandoo ñaʼa mee‑n,
ko mee‑da,
ñaʼa.
30 N‑xiaʼan Jesús:
—Xandaa kuu xa jaʼan‑r.
Xakuaa vitna,
antecas xa kana liʼi uu vuelta,
te uni vuelta jaʼan mee‑n xa ña xini ñaʼa‑n.
31 Ko kueʼe ka n‑jaʼan Spedru:
—Juini na kuú‑da xiʼin‑n,
ko nuncas ma jaʼan‑da xa ña xini ñaʼa‑da.
Te duʼa n‑ka jaʼan‑s,
ntdaa‑s.
N‑xijan taʼu Jesús nuu nani Getsemaní
32 Te n‑xee‑ia xiʼin‑s nuu nani Getsemaní.
Ijan n‑xiaʼan‑ia nuu‑s:
—Nkoo koio mee‑n yaʼa,
nɨni jɨʼɨn mee‑r xa kajan taʼu‑r.
33 Ndeka‑ia Spedru xiʼin Jacobo xiʼin Sua juaʼan,
te n‑kixeʼe‑ia xa yo yuʼu‑ia te kukoʼyo ini‑ia.
34 N‑xiaʼan‑ia:
—Kaʼni ñaʼa xa kukoʼyo ini.
Ndoo‑n yaʼa,
te kundito koio‑n.
35 Juaʼan ka‑ia itaʼu,
te n‑xe kava ndeyu‑ia nuu ñuʼu.
N‑xijan taʼu‑ia nuu Ianyuux,
nux kuaʼa xa ma yaʼa‑ia ntdaa xa koo.
36 N‑xijan taʼu‑ia:
—Abba.
(Juini kachi:
“Taa mani‑da.”)
Taa‑da,
kuaʼa mee‑n xa kada‑n ntdaa.
Kada‑n xa ma yaʼa‑da ntdaa xa koo,
chi kuu ná kuu xa io xa koʼo‑da ɨɨn xa yo ua.
Ko maxku kada‑n xa juini mee‑da,
kada ñaʼa‑n xa juini mee‑n.
37 Na n‑naxee‑ia nuu xtuu ndruni se dakuaʼa‑ia,
n‑xini‑ia xa ka kidi‑s.
N‑jaʼan‑ia nuu Spedru:
—Simón,
¿kidi‑n a?
¿Ña n‑kuaʼa‑n xa kundito‑n xiʼin‑r idini hora u?
38 Kundito koio,
te kajan taʼu koio,
xa maxku kada kuiʼna xa kada koio‑n kuechi.
Io anu‑n xa ma kada‑n kuechi,
ko ma kundee ini yɨkɨ kuñu‑n.
39 Juaʼan‑ia ɨnka vuelta,
te n‑xijan taʼu‑ia,
ná n‑xijan taʼu‑ia vuelta kiʼna nuu.
40 Na n‑naxee‑ia nuu xtuu ndruni se dakuaʼa‑ia,
vuelta kuu uu,
n‑xini‑ia xa dani ka kidi‑s.
Chi yo n‑kuu nuu‑s xa kidi.
Te ña n‑ka xini‑s nax jaʼan‑s nuu‑ia.
41 Na n‑naxee‑ia vuelta kuu uni,
n‑jaʼan‑ia:
—Kidi naʼi koio vitna.
Xá n‑kuu.
Xá n‑xee hora.
Xá n‑diko‑s Se kuu ñani tnaʼa ñayiu nuu se ka kida xa uʼu.
42 Ndokoo koio.
Na jɨʼɨn‑ro.
Vax kuyatni ñaʼa se n‑diko ñaʼa.
N‑ka tnɨɨ presu‑s Jesús
43 Danaa,
nɨni jaʼan‑ia,
te n‑xee Judas,
ɨɨn se kuu uxi uu.
N‑ka xee kueʼe ñayiu xiʼin‑s.
Xneʼe‑i machiti,
carruti.
Dutu ka taxnuni,
xiʼin se ka tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés,
xiʼin sexaʼnu ka taxnuni nuu ñayiu Israel,
n‑ka tundaʼa‑s‑yɨ.
44 N‑xiaʼan se n‑diko Jesús ɨɨn seña nuu ñayiu jan.
N‑xiaʼan‑s:
—Se teyuʼu‑r,
se ijan,
kuu‑s.
Tnɨɨ koio‑n‑sɨ,
te kandeka‑n‑sɨ jɨʼɨn.
Duku‑n‑sɨ.
45 Hora n‑xee‑s,
n‑kuyatni‑s Jesús,
te n‑xiaʼan‑s:
—¡Maestru!
¡Maestru!
47 Ko ɨɨn se nujuiin ijan,
n‑tava‑s machiti‑s,
te n‑xaʼnde‑s doʼo ɨɨn se xinokuechi nuu dutu taxnuni ka.
48 Te n‑xijan tnuʼu Jesús nuu se n‑ka xee:
—¿Kuu‑r ñaduʼu xa n‑ka kixee‑n xneʼe‑n machiti,
carruti,
xa kandeka ñaʼa presu‑n jɨʼɨn a?
49 Kɨu xiʼin kɨu n‑xo tuu‑r xiʼin‑n.
N‑xo dakuaʼa‑r ñayiu veñuʼu,
ko ña n‑ka tnɨɨ ñaʼa‑n.
Duʼa kuu xa jɨn tnaʼa xa jaʼan tnuʼu Ianyuux.
50 Ijan se dakuaʼa‑ia,
ntdaa‑s n‑ka dandoo‑ia,
te n‑ka xino‑s.
51 Te ɨɨn se kuu solteru ndijun‑s Jesús.
Ndixi‑s daʼma kidi‑s.
Te n‑ka tnɨɨ ñaʼa se ijan.
52 Te n‑dandoo‑s daʼma‑s,
te n‑xino‑s.
Juaʼan vichi‑s.
N‑xo nujuiin Jesús nuu juxtixia
53 Te se ijan,
xndeka‑s Jesús juaʼan nuu dutu taxnuni ka.
Ijan n‑ka nataka ntdaa dutu ka taxnuni,
xiʼin sexaʼnu ka taxnuni nuu ñayiu Israel,
xiʼin se ka tuʼa vaʼa tnuʼu n‑chidotnuni Moisés.
54 Xika ndijun Spedru Jesús,
nde nukeʼe dutu taxnuni ka.
Ijan nukoo‑s,
xiʼin se ka kuu policía ka ndvidi‑s yunuʼu koko.
55 N‑ka nduku dutu ka taxnuni xiʼin ntdaa juxtixia,
seyɨɨ tekuechi koio Jesús,
xa kaʼni koio‑s‑ia.
Ko ña n‑ka niʼi‑s ni ɨɨn kuechi‑ia.
56 Chi kueʼe‑s n‑ka tekuechi ñaʼa,
ko meni tnuʼu vete n‑ka jaʼan‑s.
Ni ɨɨn tnuʼu,
ña n‑ka jaʼan ɨɨn nuu‑s.
57 Dava‑s n‑ka ndojuiin,
te n‑ka tekuechi‑s‑ia.
Ko ña ndaa xa n‑ka jaʼan‑s.
N‑ka jaʼan‑s:
58 —N‑ka teku‑da xa n‑jaʼan‑s:
“Kanu‑r veñuʼu yaʼa,
veñuʼu n‑ka kidavaʼa seyɨɨ,
te nuu uni kɨu ndadavaʼa mee‑r ɨnka xa ña kidavaʼa ndaʼa seyɨɨ.”
59 Ko ni xaʼa ña n‑ka jaʼan ɨɨn nuu‑s.
60 N‑ndojuiin dutu taxnuni ka meʼñu‑s ntdaa‑s,
te n‑xijan tnuʼu‑s Jesús:
—¿Ma jaʼan‑n ni ɨɨn tnuʼu xa ka tekuechi ñaʼa se yaʼa u?
61 Ña n‑jaʼan‑ia.
Ni ɨɨn tnuʼu ña n‑jaʼan‑ia.
Ɨnka vuelta n‑xijan tnuʼu dutu taxnuni ka nuu‑ia:
—¿Ndoʼo kuu Cristu,
Daʼya Yɨɨ Ianyuux Ii a?
62 N‑jaʼan Jesús:
—Kuu‑r.
Kundeʼa koio‑n Se kuu ñani tnaʼa ñayiu ku nukoo ndaʼa kuaʼa Ia Taxnuni.
Kundeʼa koio‑n‑ia,
hora ndixi‑ia xiti vikó andɨu.
63 Te n‑ndata dutu taxnuni ka daʼma‑s,
xa dandeʼa‑s ñayiu xa jandixa mee‑s xa kuiʼa n‑jaʼan Jesús Ianyuux.
N‑jaʼan‑s nuu juxtixia:
—Ña ndoñuʼu ka‑ro se kajan tnuʼu‑ro.
64 Xá n‑ka teku mee‑n xa n‑jaʼan‑s xa ɨɨn nuu kuu mee‑s xiʼin Ianyuux.
¿Nax ka kachi koio‑n?
Te ntdaa‑s n‑ka jaʼan xa io xa kaʼni‑s‑ia.
65 Dava‑s n‑ka kixeʼe xa tudɨɨ‑s‑ia.
Te n‑ka duku‑s nuu‑ia.
N‑ka jani‑s‑ia.
Yo uʼu n‑ka kida‑s‑ia.
Te n‑ka jaʼan‑s:
—¡Jinitnuni jundu janñaʼa!
Te loko n‑ka jani se ka kuu policía nuu‑ia.
N‑jaʼan Spedru xa ña xini‑s Jesús
66 Te nukoo Spedru nukeʼe ndiʼi.
Ijan n‑xee ɨɨn dichi xinokuechi nuu dutu taxnuni ka.
67 N‑xini‑i Spedru ndvidi‑s yunuʼu koko.
N‑xo ndeʼa‑i‑sɨ.
N‑jaʼan‑i nuu‑s:
—Mee‑n tuku n‑xo kunduu xiʼin Jesús,
té Nazaret.
68 N‑jaʼan‑s:
—Ña ndaa.
Ña xini‑r‑sɨ.
Ña kutnuni ini‑r nax jaʼan‑n.
Te n‑kee‑s nukeʼe.
Hora ijan ni,
n‑kana liʼi.
69 Ɨnka vuelta n‑xo ndeʼa‑i‑sɨ.
Te n‑kixeʼe‑i jaʼan‑i nuu se xnii ijan:
—Mee‑te kuu ɨɨn tnaʼa mee‑te.
70 Ɨnka vuelta n‑jaʼan Spedru xa ña xini‑s Jesús.
Naʼa ka n‑kuu,
te se xnii ijan n‑ka jaʼan nuu Spedru:
—Xandaa kuu xa tnaʼa mee‑n kuu‑s.
Chi se Galilea kuu‑n,
chi ɨɨn nuu tnuʼu jaʼan‑n xiʼin se Galilea.
71 N‑kixeʼe Spedru xa chinaa‑s:
—¡Ña xini‑r se jaʼan‑n!
72 Hora ijan ni,
n‑kana liʼi vuelta kuu uu.
Te n‑najaʼan Spedru tnuʼu n‑jaʼan Jesús nuu‑s:
“Antecas xa kana liʼi uu vuelta,
te uni vuelta jaʼan mee‑n xa ña xini ñaʼa‑n.”
Te xaxeʼe xa n‑najaʼan‑s xaʼa,
n‑kixeʼe‑s xa ndaʼi‑s.
