Ndute nardo n‑najini ɨɨn ñadɨʼɨ xeʼe Jesús
12
Iñu ka kɨu juini xa xee viko Paxcua,
te n‑kixee Jesús ñuu nani Betania,
ñuu se nani Lázaro.
Te Lázaro kuu se n‑xiʼí te n‑nadandoto Jesús mee‑s.
2 Te ijan n‑ka kidavaʼa‑i ndeyu xaxeʼe Jesús.
N‑dakee Tmarta ndeyu,
te nukoo Lázaro xiʼin se xtuu xiʼin Jesús.
3 Te ijan María neʼe dava kilo xaxeʼen vidi nani nardo.
Nardo vaʼa xa kueʼe yaʼu.
Ndute nardo jan n‑najini‑i xeʼe Jesús.
Idi dɨkɨ‑i n‑nadayichi‑i xeʼe‑ia.
Te nituʼu xiti veʼe jan n‑xeʼen vidi.
4 Ko n‑kudeen Judas Iscariote,
se kuu daʼya Simón,
nuu María.
Juini kuu‑s ɨɨn se dakuaʼa Jesús,
ko se diko Jesús kuu‑s.
N‑jaʼan‑s:
5 —¿Nakuenda ña n‑diko‑ro ndute nardo jan xa uni cientu denario,
xa juñaʼa nga‑ro tvini ñayiu ka kundaʼu?
6 Duʼa ña jaʼan‑s xaxeʼe xa juini‑s xa chindee‑s ñayiu kundaʼu.
Duʼa jaʼan‑s chi ñaduʼu kuu‑s.
Neʼe mee‑s tvini se dakuaʼa Jesús,
te tnɨɨ‑s davaʼa nga tvini juini‑s.
7 N‑jaʼan Jesús nuu Judas:
—Maxku kudeen ka‑n nuu‑i.
Antecas xa kuú‑r,
te xá n‑kida tuʼa‑i yɨkɨ kuñu‑r,
xa chinduxi vaʼa ñaʼa‑s.
8 Ñayiu ka kundaʼu,
xtuu‑i xiʼin‑n ntdaa kɨu,
ko mee‑r,
ma kutuu ka‑r xiʼin‑n.
N‑ka kida ɨɨn nuu‑s xa kaʼni koio‑s Lázaro tuku
9 N‑ka tekutnuʼu kueʼe ñayiu Israel xa tuu Jesús Betania,
te ijan n‑ka xee‑i nuu tuu‑ia.
N‑ka juini‑i xa jini‑i Jesús,
ko dɨuni n‑ka juini‑i xa jini‑i Lázaro,
se n‑nadandoto‑ia.
10 Te n‑ka kida ɨɨn nuu dutu taxnuni xa kaʼni koio‑s Lázaro tuku.
11 Chi xaxeʼe Lázaro,
te ka dandoo ñayiu xa xetniu ñayiu Israel,
te ka jandixa‑i Jesús.
N‑kɨu Jesús ñuu nani Jerusalén
12 Oʼon ka kɨu juini xa xee viko Paxcua,
te ka xee kueʼe xa kueʼe ñayiu Jerusalén.
N‑ka tekutnuʼu‑i xa ijan xee Jesús.
13 N‑ka xaʼnde‑i ndaʼa ñuu kuii,
te n‑ka kee‑i Jerusalén,
xa jɨn tnaʼa‑i Jesús dava ichi.
N‑ka kana‑i:
—¡Na kutaʼu‑ro Ianyuux!
¡Na kada‑ia xa kutuu vaʼa se vaxi!
¡Se n‑tundaʼa Ianyuux xa taxnuni‑s!
¡Na ku kuu‑s se kunxaʼnu ka nuu ñayiu Israel!
14 N‑niʼi Jesús ɨɨn burru,
te n‑xe kaa‑ia‑tɨ.
Te xá n‑kuu kueʼe kuia,
se n‑ka chidotnuni tnuʼu Ianyuux,
n‑ka kidavaʼa‑s xa duʼa koo.
N‑ka chidotnuni‑s:
15 Maxku yuʼu koio ka‑n,
ñayiu Jerusalén.
Kundeʼa koio‑n xa vaxi se kunxaʼnu ka nuu‑n,
yodo‑s ɨɨn burru.
16 Te hora ijan ni,
ña ka kutnuni ini se dakuaʼa Jesús nax n‑kuu.
Ko hora juan ndaa Jesús andɨu,
n‑ka najaʼan‑s xa duʼa n‑ka kidavaʼa se n‑chidotnuni tnuʼu Ianyuux,
te duʼa n‑yaʼa.
17 Te n‑ka jaʼan ndaa kueʼe ñayiu ijan xaxeʼe Jesús.
N‑xo tuu‑i xiʼin‑ia,
hora n‑kana‑ia ndi Lázaro xa ndee‑s yau kava,
te n‑nadandoto‑ia‑s nuu n‑yɨnduxi‑s.
18 N‑ka tekutnuʼu kueʼe xa kueʼe ñayiu xa n‑kida Jesús milagru jan,
te xaxeʼe xijan n‑ka xe tnaʼa‑i‑ia ichi Jerusalén.
19 Te n‑ka jaʼan se fariseu,
nuu ɨɨn‑s nuu ɨnka‑s:
—Xini‑n xa ni ɨɨn xa kida‑ro ñatu xiniñuʼu.
Ntdaa ñayiu ñuñayiu ka kunduu xiʼin‑s.
Se jaʼan tnuʼu griegu, n‑ka nanduku‑s Jesús
20 Nuu ñayiu n‑ka xeʼen Jerusalén,
xa ndadakaʼnu‑i viko Paxcua,
ijan tnaʼa uni koon ñayiu griegu,
ñayiu ña ka kuu ñayiu Israel.
21 N‑ka kuyatni‑s Slipe,
se ñuu nani Betsaida distrito Galilea.
Ɨɨn se dakuaʼa Jesús kuu‑s.
N‑ka xijan‑s nuu‑s:
—Dito,
ka juini‑da xa jini‑da Jesús.
22 N‑nanitnaʼa Slipe xiʼin Ndrixi,
te n‑xiaʼan‑s xa n‑ka jaʼan se griegu,
te nduu‑s juaʼan xiʼin‑s xa juñaʼa‑s Jesús.
23 N‑jaʼan Jesús:
—Mee‑r kuu Se kuu ñani tnaʼa ñayiu.
Xá n‑xee kɨu xa kadakaʼnu ñaʼa Taa‑r mee‑r.
24 Xandaa kuu xa jaʼan‑r.
Ná kuu ɨɨn tata trɨu kuu‑r.
Nux ña xate seyɨɨ tata trɨu nuu ñuʼu,
ma kane ni ɨɨn xa kaxi xa koʼo‑ro.
Ko nux jungoio trɨu nuu ñuʼu,
te koo kueʼe xa kaxi xa koʼo‑ro.
Duʼa koo xa kuú mee‑r,
te kutuu vaʼa koio mee‑n.
25 Ɨɨn seyɨɨ,
nux tuu‑s xa niʼi‑s ntdaa xa juini‑s,
te dakuita‑s ntdaa xa n‑xani ini‑s xa n‑niʼi‑s.
Ko ɨɨn seyɨɨ,
nux daxio‑s xa io ñuñayiu xa kunduu‑s xiʼin Ianyuux,
te niʼi‑s xa kutuu vaʼa‑s xiʼin Ianyuux andɨu kuia ma jɨn ndɨʼɨ.
26 Ɨɨn seyɨɨ,
nux ɨɨn se xinokuechi nuu mee‑r kuu‑s,
te io xa kunduu‑s xiʼin‑r.
Nuu kutuu mee‑r,
ijan kutuu se xinokuechi nuu‑r tuku.
Nux xinokuechi ɨɨn ñayiu nuu‑r,
te kadakaʼnu Taa‑r mee‑i tuku.
N‑jaʼan Jesús nanda koo xa kuú‑ia
27 ʼYo loko kueʼe tnau ini‑r vitna.
¿Nax jaʼan‑r?
¿Kajan‑r nuu Taa‑r xa dakaku ñaʼa‑ia,
xa maxku yaʼa‑r kueʼe vida u?
Duʼa ma kajan‑r,
chi vaa‑r xa kada‑r ná io ná juaʼan tniu n‑taxi‑ia.
28 Dada n‑jaʼan‑ia nuu Ianyuux:
—Taa‑da,
kada‑n xa kutnuni ini ntdaa ñayiu xa mee‑n kuu Ia kunxaʼnu ka.
Hora ijan ni n‑jaʼan ɨɨn tnuʼu nde andɨu:
—Xá n‑kida‑r xa kutnuni ini koio ñayiu xa Ia kunxaʼnu ka kuu‑r,
te kada‑r ɨnka vuelta.
29 Te xyuku kueʼe ñayiu ijan.
N‑ka teku‑i tnuʼu nde andɨu,
te dava‑i n‑ka jaʼan xa kana dau.
Ko dava‑i n‑ka jaʼan xa ɨɨn ángel,
ia xinokuechi nuu Ianyuux,
n‑jaʼan nuu Jesús.
30 N‑jaʼan Jesús nuu ñayiu xyuku ijan:
—Ñadu xaxeʼe mee‑r n‑jaʼan tnuʼu jan nde andɨu.
N‑jaʼan Ianyuux xaxeʼe mee‑n.
31 Vitna ndadandaa‑r kuechi ñuñayiu.
Vitna kineʼe‑r kuiʼna ñuñayiu,
xa ma taxnuni ka‑i nuu ñayiu.
32 Na katakaa ñaʼa koio‑s mee‑r,
te kada‑r xa jandixa ñaʼa ntdaa ñayiu mee‑r.
33 Te xiʼin tnuʼu yaʼa n‑jaʼan‑ia janda kuu xa kuú‑ia.
34 N‑ka jaʼan ñayiu:
—Xá n‑ka teku‑r xa kuia ma jɨn ndɨʼɨ taxnuni Cristu,
Ia tundaʼa Ianyuux.
¿Nanda kuu xa jaʼan‑n xa katakaa koio ñayiu Se kuu ñani tnaʼa ñayiu?
¿Jundu kuu se ijan,
Se kuu ñani tnaʼa ñayiu?
35 N‑jaʼan Jesús:
—Ná kuu luz vaʼa ka koko kuu mee‑r.
Xaku nga kɨu kutuu‑r xiʼin‑n.
Nɨni tuu‑r ñuñayiu,
io xa kunduu koio‑n xiʼin‑r,
xa ma ku kuu koio mee‑n ná kuu ɨɨn seyɨɨ xikonuu nuu nee,
ɨɨn se ña xini ndexu jɨʼɨn‑s.
36 Nɨni tuu‑r xiʼin‑n,
io xa jandixa ñaʼa koio‑n,
xa nduu koio mee‑n daʼya‑r.
N‑jaʼan Jesús tnuʼu yaʼa,
te juaʼan‑ia.
Ñayo ka‑s naniʼi ñaʼa.
Se Israel, dani ña n‑ka jandixa‑s Jesús
37 Juini kida‑ia kueʼe milagru xndeʼa ñayiu Israel,
ko dani ña ka jandixa‑i‑ia.
38 Duʼa n‑xetnaʼa nax n‑kidavaʼa Isaías.
Se xian tnuʼu tnuʼu Ianyuux nuu ñayiu kuu Isaías.
Xá n‑kuu kueʼe kuia n‑kidavaʼa‑s:
Xtoʼo‑da,
ña n‑ka jandixa ñayiu tnuʼu n‑xian tnuʼu‑da nuu‑i.
N‑dandeʼa‑n xa taxnuni‑n nuu‑i,
ko dani ña n‑ka jandixa ñaʼa‑i.
39 Xijan kuu xa ña n‑ka kuaʼa‑i xa jandixa‑i.
N‑kidavaʼa Isaías ɨnka vuelta:
40 N‑kida‑ia xa kuaa‑i.
N‑kida‑ia xa kuxee ini‑i.
N‑kida‑ia xa nduchi nuu‑i ña kuaʼa‑i xa kundeʼa‑i.
N‑kida‑ia xa ña kutnuni anu‑i.
N‑kida‑ia xa ña kuaʼa‑i xa natu ini‑i kuechi,
xa ndadavaʼa‑ia‑i.
41 Duʼa n‑jaʼan Isaías,
chi n‑xini‑s nax koo hora kixi Cristu,
Ia tundaʼa Ianyuux.
N‑kutnuni ini‑s xa taxnuni‑ia,
te n‑jaʼan ndaa‑s xaxeʼe‑ia.
42 Ko kueʼe ñayiu,
joon,
n‑ka jandixa‑i Jesús.
Nde dava se taxnuni nuu ñayiu Israel n‑ka jandixa‑ia.
Ko xaxeʼe se fariseu,
te ña n‑ka jaʼan kanda‑s xa jandixa‑s‑ia,
chi ña n‑ka juini‑s xa kineʼe ñaʼa koio se fariseu veñuʼu ñayiu Israel.
43 Chi se taxnuni nuu ñayiu,
n‑ka tna ini ka‑s xa koo koio ñayiu xañuʼu nuu mee‑s,
dada xa jaʼan Ianyuux xa ka kida‑s xavaʼa.
N‑jaʼan Jesús: “Xiʼin tnuʼu jaʼan mee‑r ndadandaa Ianyuux ñayiu”
44 Hora ijan ni xee n‑jaʼan Jesús:
—Ɨɨn ñayiu,
nux jandixa ñaʼa‑i mee‑r,
ña jandixa‑i meni mee‑r,
chi jandixa‑i Ia n‑tundaʼa ñaʼa mee‑r tuku.
45 Te ɨɨn ñayiu,
nux ndeʼa ñaʼa‑i mee‑r,
duʼa ndeʼa‑i Ia n‑tundaʼa ñaʼa mee‑r.
46 Ná kuu luz vaʼa ka koko kuu mee‑r.
Vaa‑r ñuñayiu,
xa ntdaa ñayiu ka jandixa ñaʼa mee‑r,
ma kutuu koio ka‑i nuu nee.
47 Ɨɨn ñayiu,
nux teku‑i tnuʼu mee‑r,
ko ña chinuu‑i nax jaʼan‑r,
te ña ndadandaa‑r‑yɨ.
Chi ñatu vaa‑r xa ndadandaa‑r ñayiu,
vaa‑r xa dakaku‑r ñayiu,
xa maxku kuú koio‑i xiʼin kuechi‑i.
48 Ñayiu ña ka jandixa ñaʼa mee‑r,
ñayiu ña ka chinuu tnuʼu‑r,
ma kaku koio‑i.
Kɨu ndadandaa Ianyuux ntdaa xa io,
daa,
xiʼin tnuʼu n‑jaʼan mee‑r,
ndadandaa‑ia ñayiu jan.
49 Chi ñatu jaʼan‑r tnuʼu mee‑r.
N‑tundaʼa ñaʼa Taa‑r,
te n‑taʼu tniu mee‑ia nax jaʼan‑r te na tnuʼu jaʼan‑r.
50 Naʼa‑r xa nux jandixa ɨɨn ñayiu tnuʼu taʼu tniu Taa‑r,
te kutuu vaʼa‑i xiʼin‑ia kuia ma jɨn ndɨʼɨ.
Xijan kuu xa jaʼan‑r tnuʼu Taa‑r.
Tnuʼu n‑jaʼan mee‑ia nuu mee‑r,
tnuʼu ijan,
jaʼan mee‑r nuu mee‑n.
