9
Tsaypitanami Jesús nirqan: “Rasunpaypami nï: Manarä wanurmi wakinniki rikayanki Tayta Diospa mandakuynin munayninwan shamuqta”.Jesús chipipiykaq rikakunqan
2 Tsaypita soqta junaqtanami Pedruta, Santiaguta y Juanta pushakurkur juk jirkaman Jesús witsarqan. Tsaychömi rikaraykäyaptin Jesús juk niraqman tikrarqan. 3 Latsapanpis [rajunö] pasaypa yuraq rikakurmi empañakuyparä atsikyarqan. Mayjina taqsharpis manami pipis tsaynöqa yuraqätsintsu. 4 Tsaychömi rikayarqan Moisésta y Elíasta Jesúswan parlaykäyaqta.
5 Tsaymi Jesústa Pedro nirqan: “Rabí, allipämi kaycho kaykäyä. Kimsa tsukllata rurayämushä: jukta qampä, jukta Moiséspä y jukta Elíaspä”.
6 Mantsakashqa karmi mana cuentata qokur Pedro tsaynö nirqan.
7 Tsaynö parlaykaptinmi pukutay tsapaskirqan. Pukutaypitanami Tayta Dios nimurqan: “Paymi kuyay Tsurï.† Pay niyäshunqaykita cäsukuyay”.
8 Tsaynö nimuptinmi rikaykur pitapis rikayarqannatsu, sinöqa Jesúsllatanami.
9 Jirkapita uraykäyämuptinmi Jesús nirqan: “Jirkacho rikayanqaykita pitapis ama willayankirätsu. Runapa Tsurin wanunqanpita kawarimuptinrä willakuyanki”.
10 Tsaynö niptinmi pitapis willayarqantsu. Kikinpurami itsanqa parlayarqan: “Wanunqanpita kawarimunanpä parlarqa ¿imapitarä parlaykan?” nir.
11 Tsaymi Jesústa tapuyarqan: “¿Imanirtä ley yachatsikuqkuna niyan Cristo shamunanpä puntata Elíasrä shamunanpä kanqanta?”†
12 Jesúsnami nirqan: “Elías rasunpaypami puntata shamunqa llapanta kamarinanpä. Tsaynö kaptinpis Diospa palabranchömi nin Runapa Tsurinta chikir pasaypa ñakatsiyänanpä kanqanta. 13 Tsaynö kaptinpis Elíasqa maynami shamushqa.† Tayta Diospa palabrancho qellqaraykanqannöllami payta wanutsiyarqan”.
Juk chöluta Jesús alliyätsinqan
14 Jirkapita urämurmi tariyarqan ley yachatsikuqkunawan wakin discïpulunkuna rimanakuykäyaqta. Paykunatami atskaq runakuna juntaparaykäyarqan. 15 Jesústa rikaykurmi runakuna kushikurnin cörrilla aywar winchikuyarqan. 16 Jesúsnami discïpulunkunata nirqan: “¿Imanirtä ley yachatsikuqkunawan rimanakuykäyanki?”
17 Juk runanami nirqan: “Rabí, tsurïta supay upayätsinqanpita alliyätsipämänaykipämi apamushqä. 18 Tsurïtami supay illaqpita patsaman ishkitsin, pushuqaytapis aqtutsin y kiruntapis uchutsin. Tsarinqan hörami qerunö chukru tikraskin. Tsaymi supayta qarquyänanpä discïpuluykikunata rugakuptïpis qarquyta kamäpakuyashqatsu”.
19 Jesúsnami nirqan: “¡Yärakuyniynaq runakuna! ¡Imayyaqrä qamkunawan kaykäshä! ¡Imayyaqrä qamkunata awantayäshayki! Mä tsay chöluta apayämuy”.
20 Tsaynö niptinmi chöluta apayarqan. Jesústa rikaykur chöluta supay tsapiskiptinmi pushuqayta aqtur qoshparqan. 21 Chölupa taytantanami Jesús tapurqan: “¿Imaypitanatä supay ñakatsin?”
Taytannami nirqan: “Wamra kanqanpita patsami. 22 Atska kutimi wanutsiyta munar ninamanpis yakumanpis ishkitsin. Kuyapäyämarqa tsurïta alliyaykatsipayällämay”.
23 Jesúsnami nirqan: “¿Imanirtä ‘puëdirqa’ nimanki? Rasunpaypa yärakamaptikiqa manami imapis ajatsu”.
24 Tsaynö niptinmi chölupa taytan juklla nirqan: “¡Awmi, yärakümi! Mas yärakunäpä yanapaykallämay”.
25 Atskaq runakuna tanqanakurrä shamuykaqta rikarmi tsay chölucho kaykaq supayta ollqutupar Jesús nirqan: “¡Upayätsiq supay! ¡Kay chölupita ras yarquy! ¡Kananpitaqa payman kutiynatsu!”
26 Tsaymi tsay supay qayarar chöluta yapay ishkiskatsirqan. Tsaypita yarqurmi wanushqatanö jaqiriykur supay aywakurqan. Chölu jitaraykaqta rikarmi wanushqana kanqanta niyarqan. 27 Tsaynö kaptinpis makipita tsarirkur alliyashqatanami Jesús ichirkatsirqan.
28 Tsaypita juk wayiman Jesús yaykuptinmi discïpulunkuna tapuyarqan: “Noqakunaqa ¿imanirtä tsay supayta qarquyta kamäpakuyashqätsu?”
29 Jesúsnami nirqan: “Tsaynö supaytaqa [ayunar] Tayta Diosta mañakurrämi qarquyanki”.
Wanunanpä kanqanta yapay willakunqan
Mateo 17.22-23; Lucas 9.43b-45
30 Tsaypita aywarmi discïpulunkunawan Galileapa Jesús päsayarqan. Discïpulunkunallata yachatsiyta munarmi maypa aywayanqantapis runakuna musyayänanta munarqantsu. 31 Discïpulunkunata yachatsirmi Jesús nirqan: “Runapa Tsurintami chikiqninkunapa makinman entreganqa. Wanutsiyaptinpis kimsa junaqtami kawarimunqa”.
32 Tsaynö willaptinpis discïpulunkuna manami tantiyayarqantsu imata ninqantapis. Mana tantiyarpis tapuytami itsanqa mantsapäyarqan.
Wamranö kanantsikpä Jesús tantiyatsinqan
33 Tsaypita Capernaúm markaman chaykur wayicho kaykarnami discïpulunkunata Jesús tapurqan: “Nänipa shamur ¿imapitatä parlayashqayki?”
34 Mas mandaq kayta qechunakur rimanakushqa karmi tapuptinpis upälla kakuyarqan.† 35 Tsaypitanami Jesús jamaykur chunka ishkay discïpulunkunata qayaskir nirqan: “Mayqanpis mas mandaq kayta munarqa llapanpitapis mas llampu shonqu kar wätaynölla pïmaytapis yanapayätsun”.†
36 Nirkurnami llapanpa chawpincho juk wamrata marqarkur nirqan: 37 “Kay wamranö kaqkunata jutïcho pipis chaskirqa noqatami chaskiyäman. Noqata chaskimarqa kachamaq Taytätapis chaskiyanmi”.†
Supayta qarquptin mana michäyänanpä Jesús yätsinqan
38 Tsaypitanami Juan nirqan: “Rabí, noqakuna rikayashqämi juk runa jutikicho supaykunata qarquykaqta. Noqantsikwan mana puriptinmi michäyashqä”.
39 Jesúsnami nirqan: “Ama michäyankitsu. Pipis jutïcho milagruta ruraq kaqqa manami conträtsu parlan. 40 Contrantsik mana karqa favornintsikmi kaykan.† 41 Rasunpaypami nï: Discïpulü kayanqaykipita pipis juk pucillu yakullatapis qarayäshurnikiqa premiutami chaskinqa”.†
Jutsaman pitapis mana ishkitsinanpä Jesús ninqan
42 “Pipis noqaman yärakamuqta juk wamrallatapis jutsata ruratsiptinqa mas allimi kanman mulinu rumita kunkanman watarkur lamarman jitarpuyaptin. 43 Makiki jutsata ruratsiyäshuptikiqa roquskiyay. Imaypis mana upiq ninaman ishkay makiyuq qaykushqa kayänaykipa trokinqa mas allimi kanman juk makiyuqllapis mana ushakaq kawayman yaykuyaptiki.† 44 [Infiernuchöqa runata ushakätsiq kurukuna manami imaypis wanuyanqatsu. Ninapis manami imaypis upinqatsu.]
45 “Chakiki jutsata ruratsiyäshuptikiqa roquskiyay. Infiernuman ishkay chakiyuq qaykushqa kayänaykipa trokinqa mas allimi kanman juk chakiyuqllapis mana ushakaq kawayman yaykuyaptiki. 46 [Infiernuchöqa runata ushakätsiq kurukuna manami imaypis wanuyanqatsu. Ninapis manami imaypis upinqatsu.]
47 “Ñawiki jutsata ruratsiyäshuptikiqa jipiskiyay. Infiernuman ishkay ñawiyuq qaykushqa kayänaykipa trokinqa mas allimi kanman juk ñawiyuqllapis Tayta Diospa mandakuyninman yaykuyaptiki.† 48 Infiernuchöqa runata ushakätsiq kurukuna manami imaypis wanuyanqatsu. Ninapis manami imaypis upinqatsu.†
