N‑kakuneʼe Jesús se ka kida nga xa vaʼa‑s
12
Tiempu ijan n‑ka taka tɨtnɨ mil ñayiu nuu tuu‑ia.
Diko ka xeñi niʼno tnaʼa‑i.
Te n‑kixeʼe Jesús xa dakuaʼa‑ia ñayiu dakuaʼa‑ia.
Kiʼna ka duʼa xiaʼan‑ia:
—Chinuu koio xa ka jaʼan se fariseu.
Kuenda kɨu levadura kuu xa dakuaʼa ñaʼa‑s.
Ka kida nga‑s xa jandixa‑s xa ka jaʼan‑s nuu‑n.
2 Xa naʼi ka kida‑s tuu na xee kɨu.
Xee kɨu jini koio ñayiu nax n‑ka kida‑s.
3 Xa naʼi n‑ka jaʼan‑n xakuaa,
teku ñayiu na xee kɨu.
Xa n‑ka jaʼan niʼni‑n doʼo ñayiu na n‑yɨndiʼu‑n xiti ɨɨn cuartu veʼe,
xee kana koio‑n dɨkɨ veʼe.
Jundu nuu ndoñuʼu‑ro xa yuʼu‑ro
4 ʼNdoʼo,
se ka kumani xiʼin‑r,
maxku yuʼu koio‑n nuu se kaʼni ñaʼa chi ña tuu nax kada‑s anu‑n.
5 Na kachitnuʼu ñaʼa‑r jundu nuu ndoñuʼu xa yuʼu koio‑n.
Yuʼu koio nuu Ia kida xa xiʼí‑ro,
te dajane niʼno‑ia ñayiu andea chi taxnuni‑ia.
Nuu mee‑ia io xa yuʼu koio‑n.
6 Xaku ni tvini yaʼu ɨɨn ɨɨn gorrión.
Juini itaʼu ni yaʼu‑tɨ,
ko ñatu xande ini Ianyuux‑tɨ
7 chi chinuu‑ia ntdaa xa io.
Nde idi dɨkɨ‑n n‑kaʼu‑ia te naʼa‑ia nuu nadaa io.
Xijan kuu xa maxku yuʼu koio‑n.
Yodo ka yaʼu ɨɨn ɨɨn‑n dada gorrión,
juini kueʼe‑t.
Ñayiu na jaʼan jundu kuu‑r xini tnaʼa‑r xiʼin‑i
8 ʼÑayiu na jaʼan jundu kuu‑r nuu dava ka ñayiu,
dani ruʼu,
Ia kuu ñayiu,
jaʼan‑r nuu ángel,
ia ka xinokuechi nuu Ianyuux,
xa xini‑r‑yɨ.
9 Ñayiu na jaʼan xa ña xini ñaʼa‑i nuu dava ka ñayiu,
dani ruʼu,
juñaʼa‑r nuu ángel,
ia ka xinokuechi nuu Ianyuux,
xa ña xini‑r‑yɨ.
10 Taxkanu ini Ianyuux kuechi n‑kida ñayiu.
Juini n‑ka jan tnuʼu ñaʼa‑i ruʼu xa kuu‑r Ia kuu ñayiu,
taxkanu ini‑ia xa n‑kida‑i,
ko ma taxkanu ini‑ia ñayiu jan kuiʼa Espíritu‑ia.
11 Hora na kandeka ñaʼa se Israel jɨʼɨn nuu se taxnuni nuu ñayiu ka xeʼen veñuʼu‑n xiʼin‑s a nux kandeka ñaʼa se toʼo jɨʼɨn nuu se ka taxnuni xiʼin nuu se xnetniu,
maxku yuʼu koio‑n xa ma niʼi‑n tnuʼu jaʼan koio‑n nuu‑s
12 chi kachi tnuʼu ñaʼa Espíritu Ianyuux hora ijan xa jaʼan koio‑n nuu‑s —kuu Jesús,
xiaʼan‑ia.
Kachi tnuʼu ñaʼa Jesús janda xtuu ñayiu kuika
13 Te n‑jaʼan ɨɨn se yɨtnaʼa nuu ñayiu xyuku ijan nuu Jesús:
—Maestru,
juñaʼa‑n ñani‑da xa na kudava‑da xiʼin‑s xa n‑dandoo taa‑da.
14 Te xiaʼan‑ia nuu‑s:
—Ña n‑xe konetniu‑r xa ku kuu‑r juexi a juxtixia xa dakexio‑r ñuʼu a ndatniu.
15 Te xiaʼan Jesús nuu‑s xiʼin nuu ñayiu dakuaʼa‑ia xiʼin nuu ntdaa ñayiu xyuku ijan:
—Koo koio‑n cuedado xa maxku kukajan ini‑n xa io ñuñayiu chi ñadu vaxi‑ro ñuñayiu xa koo kueʼe xaxii‑ro.
16 Ijan dada n‑jaʼan Jesús tnuʼu kandee nuu‑i ntdaa‑i:
—N‑xio ɨɨn se kuika.
Yo n‑xo kuaʼa nuu ñuʼu‑s.
17 Te n‑xani ini‑s:
“¿Nax kada‑ro?,
chi ña tuu ka nuu kunevaʼa‑ro ntdaa xa n‑kee nuu ñuʼu‑ro.”
18 Ijan dada n‑xani ini ka‑s,
te n‑ndatnuʼu‑s xiʼin anu‑s:
“Duʼa na kada‑ro.
Na kanu‑ro veʼe xyɨʼɨ xa n‑kee nuu ñuʼu‑ro,
te ndadavaʼa‑ro veʼe naʼnu ka.
Chiʼi‑ro ntdaa trɨu‑ro,
ntdaa xaxii‑ro,
19 te jaʼan mee jaʼan ɨɨn‑ro:
N‑chiʼi‑ro kueʼe xaxii‑ro,
te kuia koo.
Ndetatu‑ro vitna.
Na kaxi na koʼo‑ro,
te na kada‑ro xa juini‑ro.”
20 Te n‑jaʼan Ianyuux nuu‑s:
“Lilu‑n.
Mee xakuaa vitna kuú‑n.
Te ñadu mee‑n kaxi koʼo ntdaa xa n‑kida tuʼa‑n.”
21 Duʼa yaʼa ñayiu kaya kueʼe ndatniu yo yaʼu,
te ña tuu nax kida‑i xaxeʼe Ianyuux —kuu Jesús,
xiaʼan‑ia nuu ñayiu xyuku ijan.
Ndeka Ianyuux ñayiu kuu daʼya‑ia
22 Te xiaʼan‑ia nuu ñayiu dakuaʼa‑ia:
—Xijan kuu xa maxku kundu ini‑n nax kaxkoʼo‑n,
nax kundix kudaʼu koio‑n
23 chi ndandɨʼɨ ka ndoʼo dada xa kaxi xa koʼo‑n.
Ndandɨʼɨ ka ñɨɨ‑n dada daʼma‑n.
24 Kani ini koio janda ndito tkaka.
Ñayo‑t dadaʼu trɨu.
Dɨuni ñayo‑t nataxtnaʼa trɨu.
Ñayo‑t chiʼi trɨu veʼe‑t.
Juini ñayo‑t chiʼi trɨu veʼe‑t,
ko dakaxi Ianyuux kɨt ijan.
Yo vichi yodo ka yaʼu ndoʼo dada kɨt ijan.
25 Maxku yo kundu ini‑n chi mayo‑n ndaku xa dakueʼnu ka‑n mee‑n,
ni dava metro ma kueʼnu ka‑n.
26 ¿Nax kuu xa mee ni xa nde kee nde kixi xa kax xa koʼo‑n xiʼin daʼma‑n xñu ini‑n?,
te ni itaʼu lii ñayo‑n ndaku xa dakueʼnu‑n mee‑n.
27 Kani ini koio janda xaʼnu ita liriu.
Ñatu kidatniu‑ta.
Ñatu kava‑ta yuʼa.
Juini vili n‑kaa daʼma n‑xo ndixi Salomón,
ko vili ka kaa ita liriu dada daʼma n‑xo ndixi‑s.
28 Ite xaʼnu vitna te tnee kayu xiti xitnu,
ite ijan n‑kida Ianyuux xa vili kaa.
Naka ndoʼo,
ma ku kada‑ia xa koo xa kundix kudaʼu‑n.
Naka itaʼu ni ka kukanu ini‑n‑ia.
29 Ndoʼo ɨɨn ɨɨn‑n,
maxku yo kundu ini‑n nax kaxkoʼo koio‑n.
Maxku yo jun ini koio‑n xijan
30 chi ñayiu ña ka jandixa Ianyuux xñu ini xa niʼi‑i ntdaa xijan.
Xa naʼa Taa‑ro Ianyuux xa ka ndoñuʼu‑n.
31 Naa xa jun ini koio‑n xa niʼi‑n xijan,
ndukundee koio xa kɨu tnaʼa koio‑n nuu ñayiu ka jandixa xa taxnuni Ianyuux nuu‑i,
te taxi‑ia xa ka ndoñuʼu‑n xa xtuu‑n ñuñayiu.
32 Kuenda kɨu xaku ni tkachi xyuku ka kuu‑n,
ko maxku yuʼu koio‑n chi tna ini Ianyuux xa kada‑ia xa taxnuni koio‑n.
33 Nadiko koio‑n xaxii‑n.
Te tvini niʼi‑n juñaʼa nga‑n ñayiu ka kundaʼu.
Kada koio‑n xavaʼa.
Kuenda kɨu bolsa tvini ma kutuʼu xiʼin ndatniu yo yaʼu io andɨu kuu xijan.
Ijan ñayo ñaduʼu kɨu te ñayo tkidi datɨu ndatniu‑ro.
34 Nuu io xaxii‑n,
jun ini‑n xa kutuu koio‑n.
Ñatu ka kuu ɨnuu ñayiu xaxeʼe tnuʼu Jesús
35 ʼKadatuʼa koio mee‑n xa nkada koio‑n tniu Ianyuux ná kida tuʼa ɨɨn se kida tuʼa mee‑s xa kadatniu‑s.
Ndɨu‑s cinturón‑s,
te natnuu‑s candil xa kukanda nuu kadatniu‑s.
36 Kada tuʼa‑n mee‑n xa nakueka ñaʼa‑n ná ka kida tuʼa se ka xinokuechi nuu xtoʼo‑s mee‑s xa nakueka‑s‑sɨ.
Xndetu tuʼa‑s hora naxee xtoʼo‑s xa n‑xeʼen‑s viko tnundaʼa.
Na naxee xtoʼo‑s veʼe‑s,
dakande‑s yeʼe,
te najaan se xinokuechi jan yeʼe.
37 Naka taʼu kuu koio se ijan hora na naxee xtoʼo‑s veʼe‑s chi jini‑s xa xndito‑s.
Ndɨu xtoʼo‑s cinturón‑s xa kada tuʼa‑s xa kaxi koio‑s,
te juñaʼa‑s nuu‑s ɨɨn ɨɨn‑s xa na nkoo koio‑s nuu mexa te dakexio‑s ndeyu kaxi koio‑s.
38 Naka taʼu kuu se kundito hora na naxee xtoʼo‑s,
juini n‑kukuee xtoʼo‑s,
te nde niu dava a kuiʼi ka daa naxee‑s.
39 Kunini vaʼa koio xaʼa.
Nu n‑xini ɨɨn se kuu xtoʼo veʼe na hora xee ñaduʼu veʼe‑s n‑kuu,
kundito‑s te ma juejoon‑s xa kɨu ñaduʼu veʼe‑s xa duʼu‑s xaxii‑s.
40 Kada tuʼa koio‑n mee‑n xa nakueka ñaʼa‑n hora na ndixi‑r chi hora ña xñu ini‑n ndixi ruʼu,
Ia kuu ñayiu —kuu Jesús,
xiaʼan‑ia nuu ñayiu dakuaʼa‑ia.
41 Ijan dada n‑xijan tnuʼu Spedru‑ia:
—Dito,
¿nuu uxi uu daña n‑jaʼan‑n tnuʼu yaʼa a n‑jaʼan‑n nuu ntdaa ñayiu a?
42 Te xiaʼan Jesús,
Ia kuu Xtoʼo‑ro:
—Kuenda kɨu ɨɨn se yo kaxi ini,
te yo vaʼa xinokuechi‑s nuu xtoʼo‑s ka kuu‑n.
N‑tetutniu ñaʼa xtoʼo se ijan xa taxnuni‑s nuu dava ka se ka xinokuechi nuu‑s.
Dɨu se yaʼa dakexio xa kaxi dava ka se ka xinokuechi jan na xee hora.
43 Naka taʼu kuu se ijan hora na naxee xtoʼo‑s chi jini‑s xa n‑kida‑s ntdaa xa n‑taʼu tniu‑s.
44 Xandaa xakuiti tetutniu ñaʼa xtoʼo‑s xa junuu‑s ntdaa xaxii‑s.
45 Nux na kani ini ɨɨn se xinokuechi nuu xtoʼo‑s:
“Naʼa jɨʼɨn xtoʼo‑ro,
te kukuee‑s xa nxee‑s”,
te kixeʼe‑s xa kani‑s dava ka se ka xinokuechi xiʼin ñá ka xinokuechi nuu se kuu xtoʼo‑s.
Kixeʼe‑s kaxi‑s,
koʼo‑s,
te xini‑s.
46 Naxee xtoʼo se ijan kɨu ña ñu ini‑s xa naxee‑s.
Ndeʼe kada uʼu ñaʼa xtoʼo‑s xa daa n‑kida‑s.
Daa kada Ianyuux ñayiu ña jandixa ñaʼa.
47 Se xá naʼa nax juini xtoʼo‑s xa kada‑s te ña io tuʼa‑s xa nakueka‑s‑sɨ,
ni ña n‑kida‑s xa n‑juini xtoʼo‑s;
se ijan janñaʼa xtoʼo‑s kueʼe vuelta,
48 ko se ña ka xini nax juini xtoʼo‑s xa kada‑s,
te n‑ka kida‑s kuechi,
io xa ndoʼo‑s,
ko xaku ni.
Ñayiu vaʼa xnaʼa xa juini Ianyuux xa kada‑i,
taʼu tniu‑ia nuu‑i xa kada koio‑i kueʼe tniu‑ia.
Ñayiu n‑kɨundaʼa kueʼe tvini xa dakaka‑i,
kueʼe ka tvini io xa najuñaʼa‑i ñayiu n‑xiaʼan.
Daa kuu ñayiu vaʼa kutnuni ini tnuʼu Ianyuux.
49 ʼN‑kixee‑r xa tnuu‑r ñuʼú ñuñayiu.
Te naka kuu anu‑r xa nayaʼa ni.
50 Io xa ndaʼu yaʼa‑r.
Te nde vitna tnau ini daʼu ni‑r.
51 Ka xani ini‑n xa n‑kixee‑r xa kutuu vii kutuu vaʼa koio‑n xiʼin dava ka ñayiu,
ko ñaʼa,
chi n‑kixee‑r xa tuku jandixa koio‑n.
52 Oʼon ñayiu kutuu kaʼnu ɨɨn veʼe,
tuku jandixa uni‑i te tuku jandixa uu‑i.
53 Tuku jandixa se kuu taa,
te tuku jandixa se kuu daʼya.
Tuku jandixa ñá kuu dɨʼɨ,
te tuku jandixa daʼya dɨʼɨ‑ña.
Tuku jandixa ñá kuu didido,
te tuku jandixa xanu‑ña.
Ma ɨnuu jandixa koio‑i —kuu‑ia,
xiaʼan‑ia nuu se dakuaʼa‑ia.
Kuaʼa ñayiu xa kutnuni ini‑i nuu nax yaʼa
54 Kueʼe ñayiu n‑ka nataka nuu‑ia,
te xiaʼan‑ia nuu‑i:
—Hora nane vikó do nuu keé ngandii,
ka jaʼan‑n xa kixi dau,
te daa yaʼa.
55 Hora kane tachi xajan do norte,
ka xiaʼan tnaʼa‑n:
“Ndeʼe juun kaʼni.”
Te ndaa juun kaʼni.
56 Ka kida nga‑n xa vaʼa‑n.
Ka kutnuni ini‑n nax yaʼa chi xndeʼa‑n andɨu xiʼin ñuñayiu.
¿Nax kuu xa ña ka kutnuni ini koio‑n nax yaʼa vitna?
Kada ɨnuu‑n xiʼin ñayiu juini xa kajan‑i kuechi‑n
57 ʼ¿Nakuenda ña ka kutnuni ini‑n nax kuu xavaʼa,
nax kuu xa uʼu?
58 Nux ɨɨn se ndeka ñaʼa juaʼan nuu juxtixia xa kajan‑s kuechi‑n,
dava ichi ndatnuʼu vaʼa‑n xiʼin‑s xa maxku kandeka ñaʼa‑s jɨʼɨn nuu juexi te kandeka ñaʼa juexi jɨʼɨn nuu se ndee vekaa,
te chindiʼu ñaʼa‑s.
59 Te ma yaa‑n.
Nde na chiyaʼu‑n ntdandituʼu centau xijan juxtixia;
ijan dada yaa‑n —kuu Jesús,
xiaʼan‑ia.
