Templuta shäritsinanpä kaq parti
45
“ ‘Sortiyaypa runakunata herencian rakipar noqapäpis juk partita rakiyanki. Tsaypa largunmi kanqa ishkay lëwa pullan y anchunnami kanqa ishkay lëwa.a Noqapä rakiyanqayki partiqa jiruruypa sagrädumi kanqa. 2 Tsay partichömi templupä rakiyanki chuskun lädunpa ishkay pachak pitsqa chunka (250) metruta. Entëru lädunpami libri kanqa ishkay chunka pitsqa (25) metru anchu.3 “ ‘Noqapä rakiyanqayki partita ishkayman rakiykur juk partita tupuyanki ishkay lëwa pullan larguta y juk lëwa anchuta. Tsaychömi templupis Lugar Santïsimupis kanqa. 4 Tsaynöllami tsay rakiyanqayki partiqa templucho sirvimaqnï sacerdötikuna wayinkunata shäritsiyänanpä kanqa. Tsaychömi templupis kanqa. 5 Jukaq partitapis tupuyanki ishkay lëwa pullan larguta y juk lëwa anchuta. Tsay partimi kanqa templucho aruq levitakunapä. Tsaychömi paykunapis markankunata rurayanqa.
6 “ ‘Nirkur noqapä rakiyanqayki partipa ñöpancho markata shäritsiyänaykipä tupuyanki ishkay lëwa pullan larguta y pullan lëwa anchuta. Tsaynöpami noqapä rakiyanqayki parti ñöpankunapa wayikikunata shäritsiyanki.
Mandaq autoridäpä rakiyanqan herencia
7 “ ‘Tsaynöllami mandaq autoridäpäpis herenciata rakiyanki. Tsay herencia ishkay partiman rakishqami kanqa. Juk parti kanqa rupay yarqamunan kaqlächo y jukaq partinami kanqa rupay jeqanan kaqlächo. Chawpinchömi noqapä rakiyanqayki y markapä rakiyanqayki parti kanqa. Rupay yarqamunan kaqläpa largunmi Israel nacionpa lindërunyaq chanqa. Tsaynöllami rupay jeqanan kaqläpapis largun Israel nacionpa jukaq lindërunyaq chanqa. Tsaymi juk kuchunpita jukaq kuchunyaq largun kanqa ñöpan kaq trïbukuna chaskiyanqan herenciapa largun kanqannölla. 8 Tsay herencia kanqa mandaq autoridäpa chakranmi. Tsaynöpami churanqä mandaq autoridäkuna chakraykikunata qechuyäshunkinatsu. Tsaypa trokinqa Israel nacioncho cada trïbupami chakrankuna kanqa.
Mandaq autoridä imanö rurananpäpis ninqan
9 “ ‘Tayta Diosmi nin: Israel runakunapa mandaqninkuna, amana mana alli kaqta rurayaynatsu ni pitapis ñakatsiyaynatsu. Llapantapis munanqänö alli kaqllatana rurayay. Kuyanqä runakunapa chakranta ama qechuyaynatsu’. Tayta Diosmi tsaynö nin.
10 “ ‘Balanzaykipis tupuykipis complëtu katsun.† 11 Efa tupupis y bato tupupis tsay tamäñullami kanqa. Chunka batukunaqa juk homermanmi yaykunqa. Tsaynöllami chunka efakunapis juk homerman yaykunqa.b
12 “ ‘Pësayänaykipä siclo niyanqan pësumi kanqa.c Juk sicluqa ishkay chunka (20) gera niyanqanmi pësanqa. Soqta chunka (60) siclumi juk mina kanqa.
13 “ ‘Israel runakuna, trïguta y cebädata cosechaskir soqta chunka (60) partiman rakiyanki. Tsaypita juk parti kaqta mandaq autoridäman apayanki. 14 Aceitita aparqa cada juk pachak (100) bato tupupita jukta apayanki. 15 Üshata aparqa cada ishkay pachakpitami (200) juk allinnin werata apayanki. Trïguta, cebädata, aceitita y üshata apayanqaykipitami mandaq autoridä churanqa tsaki mikuy ofrendapä, rupatsina sacrificiupä y alli päsakuy sacrificiupäpis. Tsaynöpami jutsata rurayanqaykikunapita perdonashayki’. Tayta Diosmi tsaynö nin.
16 “ ‘Israel nacioncho may markacho tarpis tsay ofrendakunata apar Israelcho mandaq autoridäta entregayanki. 17 Cada wata rurayanqayki fiestakunacho, llullu killa fiestakunacho, jamay junaqkunacho y llapan fiestachöpis mandaq autoridänami kikinpa chakrankunapita sacrificiukunapä apamunqa. Tsaynöpami kanqa rupatsina sacrificiupä, tsaki mikuy ofrendapä, vïnu ofrendapä, purificatsina sacrificiupä y alli päsakuy sacrificiupäpis. Tsaynöpami jutsata rurayanqaykikunapita perdonashayki.
18 “ ‘Tayta Diosmi nin: Cada wata qallaq killa punta junaqchömi sänu torïtuta pishtaskir templuta sacerdöti purificanqa. 19 Tsay pishtanqan torïtuqa purificatsina sacrificiumi kanqa. Sacerdötimi templupa paradorninkunata, altarpa chuskun esquïnancho grädakunata y templu ruri kaq patiuman yaykuna punkuta pishtanqan torïtupa yawarninwan tsaqtsupanqa. 20 Pipis mana yarpaypa o mana tantiyakuypa jutsata ruranqanpita perdonanäpämi wata qallaq killa qanchis kaq junaqchöpis tsaynölla sacerdöti ruranqa. Tsaynöpami templuta purificanqa.
21 “ ‘Tsay qallaykunan killallacho chunka chusku junaqcho Pascua fiestata rurar qallaykuyanki. Tsay fiestata qanchis junaqyaq rurayanki. Tsay fiestachömi levadüraynaq tantata mikuyanki.† 22 Fiesta qallaykunan junaqmi mandaq autoridä kikinpa jutsanpita y qamkunapa jutsaykikunapitapis juk torïtuta churamunqa sacerdötikuna pishtar altarcho rupatsiyänanpä.
23 “ ‘Qanchis junaq fiesta kanqanyaqmi cada junaq rupatsina sacrificiupä churamunqa qanchis sänu torïtukunata y qanchis sänu carnërukunata. Purificatsina sacrificiupänami juk chïvuta cada junaq churamunqa. 24 Cada torïtuta y cada carnëruta churamurmi ishkay chunka (20) kïlu tsaki mikuy ofrendata y kimsa litru pullan aceititapis churamunqa altarman jichayänanpä.
25 “ ‘Qanchis kaq killa chunka pitsqa junaqcho fiestata rurar† wakin kaq fiestakunacho churamunqannöllami mandaq autoridä churamunqa. Tsaynö churamunqa purificatsina sacrificiupä, rupatsina sacrificiupä, tsaki mikuy ofrendapä y aceitita altarman jichayänanpäpis.