Ná kuu se kuu xtoʼo ɨɨn ñuʼu kueʼe kuu Ianyuux xa taxnuni‑ia
20
ʼKuenda kɨu ɨɨn se kuu xtoʼo ñuʼu kueʼe kuu Ianyuux xa taxnuni‑ia nuu ñayiu ñuñayiu.
Se kuu xtoʼo ñuʼu jan,
neʼe datne n‑xe nduku‑s se kadatniu koio nuu ñuʼu tnu uva‑s.
2 N‑jaʼan‑s xiʼin‑s xa chiyaʼu‑s‑sɨ ɨɨn denario xa kadatniu‑s ɨɨn kɨu te n‑tundaʼa ñaʼa‑s;
juaʼan‑s nuu ñuʼu tnu uva‑s.
3 Kaa ɨɨ́n datne n‑kee ntuku‑s.
Juaʼan‑s nuu yaʼu,
te n‑xini‑s kueʼe se xnii ni.
4 N‑jaʼan‑s nuu‑s:
“Juaʼan koio.
Kadatniu‑n nuu ñuʼu tnu uva‑r,
te taa‑r yaʼu‑n.”
5 Juan kadatniu se xnii nuu yaʼu jan nuu ñuʼu‑s.
Kaa x‑uu n‑xeʼen ntuku‑s nuu yaʼu,
te dani n‑kida‑s.
N‑xeʼen ntuku‑s naxa kaa uni xañini.
Te dɨuni daa n‑kida‑s.
6 Naxa kaa oʼon xañini juaʼan ntuku‑s nuu yaʼu,
te n‑xini‑s se xnii ni ijan,
te xiaʼan‑s nuu‑s:
“¿Nakuenda diko ni xnii‑n n‑kuu nyaka?
¿Nakuenda ña ka kidatniu‑n?”,
kuu‑s,
xiaʼan‑s.
7 N‑ka jaʼan se ijan nuu‑s:
“Xaxeʼe xa ñayo taxi tniu.”
Xiaʼan‑s nuu‑s:
“Juaʼan koio nuu ñuʼu tnu uva‑r te kadatniu koio‑n”,
kuu‑s,
xiaʼan‑s.
8 Nu n‑ñini,
n‑jaʼan xtoʼo ñuʼu tnu uva jan nuu se ñunuu se ka kidatniu nuu ñuʼu tnu uva‑s:
“Kana se n‑ka kidatniu nuu‑r te chiyaʼu‑sɨ.
Kiʼna ka se danduu nga n‑ka kɨu,
chiyaʼu.
Ijan dada chiyaʼu‑n se n‑ka kɨu kaa uni xañini.
Ijan dada chiyaʼu‑n se n‑ka kɨu kaa x‑uu.
Danduu nga chiyaʼu‑n se n‑ka kɨu kiʼna nuu.”
Kuu xtoʼo ñuʼu tnu uva jan,
xiaʼan‑s nuu se ijan.
9 Nu n‑ka xee se n‑ka kɨu naxa kaa oʼon xañini,
ɨɨn ɨɨn denario n‑ka niʼi‑s.
Dani n‑ka niʼi se n‑ka kɨu kaa uni xañini,
se n‑ka kɨu kaa x‑uu xiʼin se n‑ka kɨu kaa ɨɨn du.
10 Nu n‑ka xee se n‑ka kɨu kiʼna nuu,
te n‑ka xani ini‑s xa kueʼe ka tvini niʼi‑s,
ko dɨuni ɨɨn ɨɨn denario n‑ka niʼi‑s.
11 Nu n‑tnɨɨ‑s tvini‑s,
n‑ka jan kuechi‑s nuu xtoʼo ñuʼu tnu uva jan.
12 Ka xiaʼan‑s:
“Se danduu nga n‑ka kɨu,
idii ni hora n‑ka kidatniu‑s,
te unu n‑chiyaʼu ñaʼa‑n ntdaa‑da xiʼin‑s.
Yo ndeʼe n‑ka kidatniu‑da.
Yo ndeʼe iʼni te n‑ka kundee ini‑da nyakanyaa”,
kuu‑s,
ka xiaʼan‑s.
13 Te xiaʼan xtoʼo ñuʼu tnu uva jan nuu ɨɨn‑s:
“Ña tuu nax uʼu n‑kida ñaʼa‑r ndoʼo chi n‑kida ɨnuu‑ro xa chiyaʼu ñaʼa‑r ɨɨn denario.
14 Nakueka tvini‑n te juan nuʼu,
chi daa kuu ini‑r xa chiyaʼu‑r se danduu nga n‑ka kɨu nani n‑taxi‑r ndoʼo.
15 ¿A ña io vaʼa xa kada‑r xiʼin tvini‑r ná kuu ini‑r a?
¿Kukuedi ini‑n xaxeʼe xa vaʼa‑r a?”,
kuu xtoʼo ñuʼu tnu uva jan,
xiaʼan‑s.
16 Daa yaʼa ñayiu io vitna.
Kueʼe ñayiu kunuu ka vitna,
nduu‑i ñayiu ña ndandɨʼɨ.
Ñayiu ña ndandɨʼɨ vitna,
nduu‑i ñayiu ndandɨʼɨ te kunuu ka‑i —kuu Jesús,
n‑jaʼan‑ia.
N‑kakuneʼe ntuku Jesús xa kuú‑ia
17 N‑ka tnɨɨ‑da xiʼin Jesús ichi juaʼan Jerusalén.
Kueʼe ñayiu juaʼan xiʼin‑da.
N‑kineʼe dɨɨn ñaʼa‑ia uxi uu daña,
se dakuaʼa ñaʼa‑ia,
te n‑jaʼan‑ia nuu‑da:
18 —Kunaʼa koio xa jɨʼɨn‑ro Jerusalén te diko ñaʼa ɨɨn se nación‑ro ruʼu,
Ia kuu ñayiu,
nuu dutu ka taxnuni ka xiʼin nuu se ka tuʼa vaʼa ley n‑chidotnuni Moisés.
Tekuechi neñuu ñaʼa‑s,
te kaʼni ñaʼa‑s.
19 Diko ñaʼa‑s nuu se ñatu kuu se Israel.
Kuekundee ñaʼa se ijan,
te janñaʼa‑s chirrión ñɨɨ.
Katakaa dika ñaʼa‑s nuu curuxi te kɨu kuu uni nadandoto ñaʼa Ianyuux —kuu‑ia,
n‑jaʼan‑ia.
N‑juini dɨʼɨ Jacobo xiʼin Sua xa kunukoo‑s ɨɨn ɨɨn‑s diñi Jesús nuu taxnuni‑ia
20 N‑xee dɨʼɨ Jacobo xiʼin Sua,
se ka kuu daʼya yɨɨ Zebedeo nuu xyuku‑da,
te n‑xe tuʼa‑ña‑ia.
N‑xe juiin xiti‑ña nuu‑ia xa jaʼan‑ña nuu‑ia ɨɨn xa jaʼan‑ña.
21 N‑jaʼan‑ia nuu‑ña:
—¿Nax juini anu‑n?
Xiaʼan‑ña nuu‑ia:
—Juini‑da xa na kunukoo ɨɨn daʼya yɨɨ‑da diñi kuaʼa‑n te ɨnka‑te diñi datni‑n na taxnuni‑n nuu ñayiu —kuu‑ña,
xiaʼan‑ña.
22 Ijan dada xiaʼan Jesús nuu nduu se ka kuu daʼya yɨɨ‑ña:
—Ka xani ini lilu‑n xa daa ka xani ini‑n.
¿Nakuenda xa daa ka xani ini‑n?
¿Kundee ini‑n nduu‑n xa ndaʼu yaʼa koio‑n ná ndaʼu yaʼa ruʼu a?
—kuu‑ia,
xiaʼan‑ia nuu‑s.
Ka xiaʼan‑s:
—Joon,
vatuka.
23 Xiaʼan‑ia nuu‑s:
—Ndaʼu yaʼa koio‑n,
ko ñadu ruʼu kaxi se kunukoo lado kuaʼa‑r xiʼin lado datni‑r chi Taa‑ro Ianyuux xá n‑kaxi se kunukoo diñi‑r.
24 Nu n‑ka teku uxi ka daña se dakuaʼa ñaʼa‑ia,
xaʼa te n‑ka kiti ini‑da nuu nduu se kuu daʼya yɨɨ Zebedeo jan.
25 Te n‑kana ñaʼa Jesús ntdaa‑da te n‑jaʼan‑ia:
—Xnaʼa‑n xa se ka taxnuni nuu ñayiu,
ndeʼe taxnuni‑s.
Dɨuni ndeʼe ka taxnuni se ka taxnuni nuu‑s.
26 Ñadu xijan kada koio‑n chi nux ndeda‑n juini xa taxnuni‑n,
io xa junukuechi‑n nuu ñayiu.
27 Se juini xa kunuu‑s,
na kadatniu duʼa‑s nuu dava ka‑n.
28 Ná kuu ruʼu,
Ia kuu ñayiu,
ñatu vaxi‑r xa junukuechi koio‑n nuu‑r,
chi n‑kixee‑r xa junukuechi‑r nuu‑n xiʼin nuu dava ka ñayiu.
N‑kixee‑r xa kuú‑r xaxeʼe‑n.
Mudu yaʼa chiyaʼu‑r kuechi n‑ka kida‑n,
te dakaku ñaʼa‑r —kuu Jesús,
n‑jaʼan‑ia.
N‑ndadavaʼa Jesús uu se kuaa
29 Dani ka kixi‑da xiʼin‑ia ichi vaxi Jerusalén.
N‑ka kexio‑da xiʼin‑ia ñuu Jericó,
te kueʼe ka ñayiu n‑ka xe kuitandijun ñaʼa.
30 Yuʼu ichi Jericó jan xtuu uu se kuaa.
N‑ka teku‑s xa yaʼa Jesús ijan,
te xee n‑ka kana‑s:
—Maestru,
se kuu daʼya dana David,
kundaʼu ini ñaʼa‑n.
31 Te n‑ka kudeen ñayiu juaʼan koio xiʼin‑da nuu nduu se kuaa jan.
N‑ka jaʼan‑i xa maxku kana ka‑s,
ko xee ka n‑ka kana‑s:
—Maestru,
se kuu daʼya dana David,
kundaʼu ini ñaʼa‑n.
32 N‑nujuiin Jesús te n‑kana‑ia‑s,
te n‑jaʼan‑ia nuu‑s:
—¿Nax ka juini‑n xa kada ñaʼa‑r?
33 Te ka xiaʼan‑s nuu‑ia:
—Maestru,
kada‑n xa na nukondeʼa‑da.
34 N‑kundaʼu ini‑ia‑s,
te n‑tenee‑ia ndaʼa‑ia nduchi nuu‑s.
Danaa n‑ka nukondeʼa‑s nduu‑s,
te n‑ka xe kuitandijun‑s‑ia.