Kuyapaptinpis Israel runakuna Tayta Diosta mana cäsuyanqan
20
Babiloniaman prësu apayämanqanpita soqta wata y chusku killa isqun junaqna taykäyaptïmi juk ishkay Israel mayor runakuna Tayta Diosta tapukuq shayämur ñöpäman jamaskayämurqan. 2 Tsaymi Tayta Dios nimarqan: 3 “Runapa tsurin, Israel mayor runakunata niy: ‘Tayta Diosmi nin: ¿Tapukamaqku shayämushqayki? Tapukayämaptikipis manami willayäshaykitsu’. Tayta Diosmi tsaynö nin.4 “Runapa tsurin, ¡tsay runakunata qayapay! ¡Qayapar yarpätsiy unay castankuna melanaypä llutankunata rurayanqanta!† 5 Paykunata niy: ‘Tayta Diosmi nin: Israel runakunata akrarnïmi Egiptucho yanaparqä. Tsaynöllami makïta joqarkur jurar nirqä: “Noqami Tayta Diosnikikuna kaykä”.
6 “ ‘Tsay junaqmi paykunata nirqä Egiptupita jipimur akranqä nacionman pushanäpä. Tsaychöqa lichipis abëjapa mishkinpis yakunörämi atska kaykan. Tsay nacionqa wakin nacionkunapitapis täkuy munaymi.† 7 Tsaymi paykunata nirqä: “Tsararäyanqayki ïdulukunata jitariyay. Egipto runakuna adorayanqan ïdulukunatapis amana adorayaynatsu.† Noqami Tayta Diosnikikuna kaykä”.
8 “ ‘Tsaynö nikaptïpis paykunaqa conträ shärirmi ninqäkunata cäsuyämarqantsu. Ïdulunkunata manami jitariyarqantsu ni Egipto runakuna adorayanqan ïdulukunatapis adorayta kachariyarqantsu. Tsaymi pasaypa rabyanar Egiptullachöna castigayta munarqä. 9 Tsaynö rabyanarpis juklä nación runakuna manakaqman mana churayämänanpämi mana castigayllapa Egiptupita jipimurqä.
10 “ ‘Egiptupita jipiskamurnami tsunyaq jirkapa pushamurqä. 11 Tsaychömi willarqä leynïkunata y mandamientükunata cumplir alli kawayta tariyänanpä.† 12 Tsaynöllami jamay junaqkunata respitayänanpä musyatsirqä.† Tsay junaqmi paykunapä y noqapä señal kaykan. Tsaynöpami musyayan Tayta Diosnin kar santu kayänanpä akranqäta.
13 “ ‘Tsaynö yanapaykaptïpis conträmi tsunyaq jirkacho shäriyarqan.† Leynïkunata cumplir alli kawayta tariyänanpä kanqanta nikaptïpis mana cäsuyämarmi cumpliyarqantsu. Jamay junaqkunatapis manami respitayarqantsu. Tsaymi pasaypa rabyanar tsunyaq jirkallachöna ushakätsiyta munarqä. 14 Ushakätsiyta munarpis juklä nación runakuna Egiptupita jipimunqäta musyayaptinmi manakaqman churayämänanta mana munar pacienciakurqä.
15 “ ‘Tsunyaq jirkacho mana ushakätsirpis pushaykanqä nacionman mana yaykuyänanpämi nirqä.† Tsaychöqa lichipis abëjapa mishkinpis yakunörämi atska kaykan. Wakin nacionkunapitapis mas kuyayllapämi kaykan. 16 Tsay nacionman yaykatsirqätsu ïdulukunaman yärakur mandamientükunata y leynïkunata mana cäsukuyanqanpita y jamay junaqkunatapis mana respitayanqanpitami.
17 “ ‘Tsaynö kayaptinpis pasaypa kuyaparnïmi tsunyaq jirkacho ushakätsirqätsu. 18 Tsaypa trokinqa wamrankunatami nirqä: “Taytaykikunanö llutanta ama rurayaytsu. Paykuna adorayanqan ïdulukunatapis ama adorayaytsu. 19 Noqami Tayta Diosnikikuna kaykä. Estatütükunata y leynïkunata cumpliyay. 20 Jamay junaqmi qamkunapä y noqapä señal kaykan. Tayta Diosnikikuna kanqäta tantiyayänaykipä jamay junaqta imaypis respitayay”.
21 “ ‘Tsaynö willaykaptïmi wamrankunapis conträ shärir estatütükunata y leynïkunata cäsukuyarqantsu. Tsay leykunata cumplir alli kawayta tariyänanpä kanqanta musyaykarpis manami cumpliyarqantsu. Jamay junaqtapis manami respitayarqantsu. Tsaynö kayaptinmi pasaypa rabyanar tsunyaq jirkallachöna ushakätsiyta munarqä. 22 Ushakätsiyta munarpis juklä nación runakuna Egiptupita jipimunqäta musyayaptinmi manakaqman churayämänanta mana munar pacienciakurqä.
23 “ ‘Juklla mana ushakätsirpis tsunyaq jirkacho jurarmi paykunata nirqä maytsay nacionkunamanpis y maytsay markakunamanpis qarqunäpä.† 24 Tsaynö nikaptïpis leynïkunata ni estatütükunatapis manami cumpliyashqatsu. Jamay junaqtapis manami respitayashqatsu. Paykunapis taytankunanöllami ïdulukunata adorar kayashqa.
25 “ ‘Tsaymi kacharirqä mana alli costumbrikunata rurar llutankunacho kawayänanpä. 26 Mana alli costumbrikunata rurarmi mayor wamrankunata ïdulukunapä altarcho rupatsiyarqan. Tsaynö rurayänanpämi kacharirqä llutanta ruraykäyanqanta tantiyakur mantsariyänanpä y castigaykanqäta musyayänanpä’.
Tayta Dios castigananpä y kuyapänanpä ninqan
27 “Runapa tsurin, Israel runakunata niy: ‘Tayta Diosmi nin: Unay castaykikunapis ïdulukunata adorarmi pasaypa ajanätsiyämarqan. 28 Tsaynö kayaptinpis jurar awninqänöllami rikatsinäpä kaq nacionman paykunata chätsirqä.
“ ‘Chaykatsiptïnami jirkankunacho y jatusaq qerukuna chakinkunachöpis ïdulukunapä sacrificiukunata rupatsiyarqan. Pasaypa ajanätsiyämarmi tsay dioskunata adorar inciensiuwanpis qoshnitsiyaq y vïnutapis wiñapäyaq.† 29 Tsaynö rurayaptinmi paykunata ajapar nirqä: Tsay jirkancho ¡imanatä kan adoraq aywayänaykipä!
“ ‘Rabyanar ninqänömi tsay adorayanqan sitiukunapa jutin kananyaqpis Bamaa kaykan’ ”.
30 “Israel runakunata niy: ‘Tayta Diosmi nin: ¿Unay castaykikuna adorayanqan ïdulukunataku qamkunapis adoraykäyanki? 31 Tsay ïdulukunata adorar wamraykikunata rupatsirmi kananyaqpis pasaypa jutsata ruraykäyanki. Israel runakuna, ¿tsaynö rabyanaykätsiyämarku tapukamayta yarpaykäyanki? Tapukayämaptikipis manami willayäshaykitsu. Noqa Tayta Diosmi tsaynö kananpä jurä.
32 “ ‘Qamkunami niyashqayki: “Wakin nación runakunanö qeruta y rumita noqantsikpis adorashun”.
“ ‘Israel runakuna, tsaynö yarpäyanqayki manami allitsu. 33 Noqa Tayta Diosmi jurar nï: Llapan kallpäwan pasaypa rabyanar castigarmi munaynïcho tsararäyäshayki. 34 Pasaypa rabyanashqa castigarmi juklä nacionkunapitapis mashtakashqa kaykaqta munaynïwan qoriyämushayki. 35 Markakunapita tsunyaq jirkakunaman apaykurmi castigayäshayki. 36 Egiptupita jipimur tsunyaq jirkacho unay castaykikunata castiganqänömi qamkunatapis castigayäshayki’. Tayta Diosmi tsaynö nin.
37 “ ‘Mitsikuq runa väranwan jukpa üshankunapita üshankunata qoriqnömi qamkunatapis qoriyäshayki. Nirkurmi ruranqantsik pactu ninqannö kawayänaykipä yanapayäshayki. 38 Mana wajupäyäshunaykipämi mana cäsukamaqkunata y conträ shäriqkunata qamkunapita rakishä. Juklä nacionkunapita jipimurpis Israelman yaykuyämunanta manami munashätsu. Tsayrämi Tayta Dios kanqäta musyayanki.
39 “ ‘Israel runakuna, noqa Tayta Diosmi qamkunata nï: Mana cäsumayta munarqa ïduluykikunata adoraq aywayay. Tsaynö kaptinpis ïduluykikunapä ofrendaykikunata apar jutïta manakaqman churayänaykitami itsanqa kachapäyäshaykitsu. 40 Tiempu chämunqanami sagrädu jirkannïcho llapaykikuna adorayämänaykipä. Tsay jirkanqa Israelcho allinnin jirkanmi kaykan. Noqa Tayta Diosmi tsaynö nï.
“ ‘Tsay jirkanchömi ofrendaykikunata chaskishä. Mikuynikikunapita punta wayuq kaqta, uywaykikunapita punta yuriq kaqta y imatapis noqapä apayämunqaykitami tsaycho chaskishä.
41 “ ‘Juklä nacionkunacho mashtakashqa kayanqaykipita qoriptïmi llapan runakunapis musyayanqa qamkunata kuyaq santu Dios kanqäta. Inciensiuwan qoshnitsiyämuptiki kushikunqänömi qamkunata yanapar kushikushä.
42 “ ‘Unay castaykikunata awninqä nacionman qamkunata chätsiptïrämi Tayta Dios kanqäta musyayanki. 43 Tsaynöpis jutsata rurayanqaykita y llutankunata rurayanqaykita yarpaskirmi pasaypa llakikur penqakuyanki. 44 Tsaychöqa manami jutsata rurayanqaykiman tuputsu ni pasaypa mana allikunata rurayanqaykiman tuputsu castigayäshayki, sinöqa kuyapäyäshaykimi. Israel runakuna, tsayrämi Tayta Dios kanqäta musyayanki’. Tayta Diosmi tsaynö nin”.
Sur kaqlä imanö kananpäpis ninqan
45 (21.1) Tayta Diosmi nimarqan: 46 (21.2) “Runapa tsurin, sur kaqläman rikaskir Neguevcho kaykaq muntikunata desgracia päsananpä kaqta willakuy. 47 (21.3) Neguevcho muntikunata nï: ‘¡Tayta Dios ninqanta wiyay! Paymi nishunki: Qamkunacho ninawan kayaptïmi tsakita y mana tsakitapis llapan jachakunata chipyaq ushanqa. Mana upiypa rupaptinmi sur kaqlächo y norti kaqlächo taq llapan runakunapis achayninta qaqllankunacho mayayanqa.† 48 (21.4) Llapan runakunami musyayanqa ninata tsaritsiptï mana upiypa rupanqanta’ ”.
49 (21.5) Tsaymi nirqä: “¡Ay Tayta Dios! Runakuna nikäyan willakunqä mana tantiyakanqantami. Kanan nimanqaykita willakuptï peorrächi tantiyayanqatsu”.