Isaías
Judá runakuna jutsasapa kayanqan
1
Kaychömi qellqaraykan Judá nacioncho y capitalnin Jerusaléncho taykaq runakunapä Amozpa tsurin Isaíasta Tayta Dios revelanqan. Tsaykunata Tayta Dios revelarqan Judá nacioncho Uzías,† Jotam,† Acaz† y Ezequías† rey kayanqan witsanmi.2 Ciëlupis, kay patsapis, wiyayay.
Tayta Diosmi nin:
“Yashqa kayanqanyaqmi wamräkunata kuyar wätashqä.
Yashqayarkurmi conträ shäriyashqa.
3 Törupis duëñunta reqinmi.
Ashnupis maycho duëñun qaranqanta musyanmi.
Kuyanqä Israel runakunami itsanqa nï wätanqätapis tantiyakuyantsu”.†
4 ¡Allaw, imanörä kayanki, jutsasapa runakuna!
Qamkunaqa jutsata rurallarmi kaykäyanki.
Jutsa rurayllatami taytaykikunapis yachaykätsiyäshunki.
Llutan ruraq runakuna karmi Tayta Diosta cäsukuyankitsu.
Israel runakunapa santu Diosnintami ajanätsiyashqayki.
5 ¿Imanirtä mas castigashqa kayta munayanki?
¿Imanirtä kananyaqpis mana wiyakuq kayanki?
Pasaypa castigaptïmi umaykikuna rachishqa kaptin juiciuykikunapis kantsu.
6 Chaki puntaykipita uma jirkaykiyaq manami sänu kantsu.
Entëru cuerpuykipis qerillanami, qoyu qoyullami, poqrur jakashqallami kaykan.
Manami pipis jampishurqaykitsu ni watapäshurqaykitsu.
Nanayniki päsananpä aceitillatapis manami wiñapäshurqaykitsu.†
7 Nacionnikikunapis tsunyaqmi tikrashqa.
Markaykikunatapis rupatsirmi ushayashqa.
Rikaraykäyaptikimi murukuynikikunatapis jäpa runakuna mikukuyan.
Juklä nacionpita shamurmi imaykaykikunatapis tariyanqan kaqta ushakätsiyan.
8 Siónqa üva chakracho y melón chakracho tsukllanömi tikrashqa.
Soldädukuna jiruruypa tsapashqanö kaptinmi pïninpis yanapananpä kantsu.
9 Llapanta mandaq Tayta Dios juk ishkayllatapis kawaykaqta mana kachämashqaqa Sodomanö y Gomorranömi† ushakashwan karqan.
Jutsa rurayta jaqiriyänanpä ninqan
10 Sodoma autoridänö kaqkuna,
Tayta Dios ninqanta kanan wiyayay.
Gomorra runakunanö kaqkuna,
Tayta Diosnintsik yachatsiyäshunqaykita cäsukuyay.†
11 Tayta Diosmi nin:
“¿Imapänatä tsaytsika sacrificiukunata altarcho rupatsiyanki?
Carnërukunata sacrificiupä rupatsiyaptiki ajayashqanami kaykä.
Uywakunapa wiranta altarcho rupatsiyaptiki ajayashqanami kaykä.
Manami munätsu törukunapa, üshakunapa ni chïvukunapa yawarninta jichar sacrificiupä rupatsiyanqaykitapis.
12 ¿Imapänatä ñöpämanpis shayämunki?
¿Pitä niyäshushqayki templüpa patiuntapis qanratar shayämunaykipä?
13 Tsaki mikuy ofrendakunatapis ¿imapänatä apayämunki?
Apayämuptikipis manakaqllapämi kanqa.
Inciensiuwan qoshnitsiyanqaykipis melanätsimanmi.
Llullu killa fiestata rurayanqaykipis,
jamay junaqcho jamayanqaykipis
y cada wata qorikaykur fiestakunata rurayanqaykipis
jutsata rurayaptikimi gustamantsu.
14 Llullu killa fiestata rurayanqaykitapis cada wata fiestakunata rurayanqaykitapis pasaypanami ajayashqä.
Tsaykunata rikaytapis mananami munänatsu.†
15 Makikikunata joqarkur mañakayämaptikipis jukläpami tikrakurishä.
Kutin kutin mañakayämaptikipis manami wiyayäshaykinatsu.
Qamkunaqa runakuna wanuyänanpäpis jutsayuqmi rikakuykäyanki.
16 “¡Limpiu kayänaykipä mayllakuyay!
¡Llutan ruraykunata jaqiriyayna!
Mana allikunata amana rurayaynatsu.
17 Tsaypa trokinqa allitana rurayay.
Demandukunata shumaq juzgayay.
Ñakaqkunata yanapayay.
Waktsakuna quejakuyanqanta shumaq arreglayay.
Viüdakunatapis yanapayay”.†
18 Tayta Diosmi nin:
“Jutsata rurayanqaykipita perdonanäpä kanan parlashun.
Jutsaykikuna puka pürunörä kaptinpis rashtanörämi yuraq kayanki.
Granätiman tiñishqanörä kaptinpis yuraq millwanörämi kayanki.
19 Ninqäta wiyakurqa chakraykikunacho mikuy wayuqtapis allinnin kaqtami mikuyanki.
20 Mana wiyakuq karmi itsanqa guërracho espädawan wanuyanki”.
Tayta Diosmi tsaynö nin.
Jerusalénta Tayta Dios juzgananpä ninqan
21 Jerusalén marka, Diosta cäsukuq kaykarqa ¿imanöpatä prostitütanö tikrashqayki?
Prostitüta warmi atska runawan kakunqannömi qampis atska dioskunata sirvishqayki.†
Ñöpataqa leynïkunata cäsukurmi pïmaytapis yanapar kawarqayki.
Kananqa wanutsikuqmanmi tikrashqayki.
22 Alli qellaynö kashqa karpis kananqa mana väliq qellaynömi kaykanki.
Alli vïnunö kashqa karpis kananqa yakun yapashqa vïnunömi kaykanki.
23 Autoridänikikunapis Tayta Diosta manami cäsukuyantsu.
Suwakuqkunapa janan shärirmi chaskipakuyan.
Ima demandullatapis arreglayänanpämi cobrayan.
Waktsakunata manami respitatsiyantsu.
Viüdakuna demandakuyaptinpis manami cäsuyantsu.
24 Tsaymi llapanta mandaq Tayta Dios nin:
“Pasaypanami ajanätsiyämashqayki.
Chikimaq kaqtaqa llapaykikunatami castigayäshayki.
Conträ shäriq kaqtaqa llapaykikunatami ushakätsiyäshayki.
25 Makïtaqa llapaykikunami apayanki.
Qanra kayanqaykitapis lijyawan mayllaqnömi mayllayäshayki.
Limpiu kayänaykipämi llapan qanraykita jichkashä.
26 “Tsaymi unay jueznikikuna alli kayanqannö yapay alli jueznikikuna kayanqa.
Tantiyatsiyäshuqnikikunapis unay kanqannömi yapay alli kayanqa.
Tsaymi Jerusalénpä niyanqa:
‘Jerusaléncho alli ruraq runakunami kaykäyan.
Tsaychöqa Tayta Dios munanqannömi kawayan’ ”.†
27 Awninqannöllami Sión runakunataa Tayta Dios salvanqa.
Jutsata rurayninkunata kacharir cäsukuyaptinqa paykunata manami ushakätsinqanatsu.
28 Mana wiyakuqkunawan jutsa ruraqkunami itsanqa wanuyanqa.
Tayta Diosta mana cäsukuqkunapis llapanmi ushakäyanqa.
29 Jerusalén runakuna, encina jachakuna chakincho y jardinkunachöpis ïdulukunata adorayanqaykipitami penqakuyanki.
Kuyayanqayki ïdulukunata adorayanqaykipita penqakurmi pukayaykachäyanki.
30 Tayta Dios castigashuptiki qarwatashqa encina jachanö y yakunpita tsakiykaq huertanömi kayanki.
31 Tsaki oqshaman chispa ishkirnin rupar ushanqannömi kallpasapa runatapis Tayta Dios ushakätsinqa.
Mana upiq nina imatapis ushanqannömi llapan ruranqantawan tsay runata ushakätsinqa.