Tayta Diosta adorayänanpä qorikaq jäpa runakunata qarquyanqan
13
Tsay junaqmi llapan juntaraykäyaptin Moisés qellqanqan rölluta liyiyarqan. Tsaycho liyiptinmi tantiyayarqan amonita runakuna ni moabita runakuna Tayta Diosta adorayänanpä qorikäyanqanman imaypis mana yaykuyänanpä ninqanta.† 2 Israel runakuna Canaánman chaykäyaptinmi tsay runakunaqa mikuyta kamaripäyarqantsu ni yakuta upuyänantapis kachapäyarqantsu. Tsaypa trokinqa Balaamtami pägayarqan Israel runakunata maldicionananpä. Tsaynö maldicionananta munaptinpis Tayta Diosnintsik mana munaptinmi maldicionananpa trokin bendisarqan.† 3 Tsay ley ninqanta wiyarmi Israel runapa jäpa warmincho yuriq tsurinkunataqa munayarqantsu templuman yaykuyänanta.Runakunata Nehemías tantiyatsinqan
4 Ñöpatanami sacerdöti Eliasib compädrita rurarqan Tobíaswan.a Eliasibqa Tayta Diosnintsikpa templuncho almacén cuartukunata täpaqmi karqan. 5 Tsaycho tänanpämi Tobíasta jatun almacén cuartuta rikatsirqan. Tsaymanmi ñöpata churayarqan tsaki mikuy ofrendakunata, inciensiukunata, manëjukunata, trïgupita diezmukunata, vïnupita diezmukunata y aceitipita diezmukunatapis. Moisés qellqanqan leykunachömi nikan tsay diezmukuna levitakunapä, cantaqkunapä y punku täpaqkunapä kanqanta. Tsaynöpis tsay almacén cuartumanmi churayarqan sacerdötikunapä ofrendakunata.
6 Tsay witsan manami Jerusalénchötsu kaykarqä, sinöqa illaykarqä Babilonia nacionpa mandaqnin rey Artajerjesta watukaq aywashqa karmi. Tsay karqan kimsa chunka ishkay (32) wata Artajerjes mandaykanqan witsanmi. Tsaypita manarä atska wata päsaptinmi Jerusalénman reypa permïsunwan yapay kutirqä.
7 Jerusalénman chaykurmi musyarqä Tayta Diospa templun patiucho Tobías tänanpä cuartuta Eliasib rikatsir llutanta ruranqanta. 8 Tsaymi pasaypa ajanar Tobías taykanqan cuartupita llapan imaykankunatapis waqtaman jitarirqä. 9 Nirkurmi ordenarqä tsay cuartukunata mayllar purificananpä. Tsaynöpis ordenarqä Tayta Diospa templuncho manijayanqan sagrädu manëjukunata, ofrendakunata y inciensiukunata cuartuman kutitsiyänanpä.
10 Tsaynöpis willayämarqan levitakunapä mikuykunata templuman manana apayanqantami. Tsaynö mana apayaptinshi pishïpakur levitakuna y cantaqkuna juknin jukninpis chakrankunaman kutikuyänä. 11 Tsaymi autoridäkunata ollqutupar nirqä: “¡Imanirtä Tayta Diospa templunman apayämunaykipä kaqkunata apayämunkinatsu!”
Nirkurmi sacerdötikunata y levitakunata qayaykatsir templucho kaykaq aruyninkunaman kutitsirqä.
12 Tsaymi llapan Judá runakuna templu almacén cuartukunaman trïguta, vïnuta y aceititapis diezmuta apayarqan. 13 Tsaypitanami almacén cuartuta täpayänanpä sacerdöti Selemíasta, secretariu Sadocta y levita Pedaíasta churarqä. Paykunata yanapananpämi Hanánta churarqä. Payqa karqan Zacurpa tsurin y Mataníaspa willkanmi. Tsay chuskunkunata churarqä yärakuypä kayaptinmi. Paykunanami sacerdöti mayinkunata y levita mayinkunata mikuykunata aypuyarqan.
14 “Tayta Diosllä, templuykicho shumaq sirviyäshunaykipä sacerdötikunata y levitakunata kutitsinqäta ama qonqaykullaytsu”.
15 Tsay witsanmi Judácho wakin runakunata rikarqä jamay junaqcho vïnupä üvata jaruykäyaqta. Wakintanami rikarqä trïguta qoriskir ashnunkunawan apaykäyaqta. Tsaynöllami rikarqä vïnuta, üvata, hïgusta y imaykatapis jamay junaqcho Jerusalénman apaykäyaqta. Tsaymi tsay junaqcho apayanqankunata rantikuyaptin ollqutuparqä. 16 Tsaynöllami Tiro runakuna pescäduta y imaykatapis apatsiyämurqan jamay junaqcho Judá runakunata Jerusaléncho rantikuyänanpä.
17 Tsaymi Judá autoridäkunata ollqutupar nirqä: “Qamkunaqa jamay junaqta mana respitar mana allitami ruraykäyanki. 18 Unay castantsikkunapis jamay junaqcho rantikuyaptinmi Tayta Diosnintsik castigarqan. Tsaymi markantsikta ushakätsiptin pasaypa ñakashqantsik. Qamkunapis ¡imanirtä jamay junaqta respitaykäyankitsu! Mana respitayaptikiqa yapaymi castigamäshun”.
19 Tsaypitanami ordenarqä jamay junaq qallaykunan tardib Jerusalén punkuta wichqayänanpä y jamay junaq päsarkuptinrä kichayänanpä. Tsaypita marka yaykuna punkukunamanmi wätaynïkunata churarqä jamay junaqcho runakuna imatapis yaykatsiyta munayaptin mana kachapäyänanpä.
20 Tsaymi jamay junaqcho rantikuqkuna waräyarqan Jerusalén punkucho. Tsaynö waräyarqan juk ishkay jamay junaqkunami. 21 Tsaymi nirqä: “Murälla ñöpanman ama patsakuyaytsu. Yapay tsaycho patsakuyaptikiqa carcelmanmi wichqatsiyäshayki”.
Tsaynö niptïmi jamay junaqcho shayämurqannatsu.
22 Nirkurnami levitakunata ordenarqä bäñakur purificakuyänanpä. Tsaynöllami nirqä jamay junaqta respitatsir markaman yaykuna punkukunata täpayänanpä.
“Tayta Dios, tsaynö ruranqäta yarpar kuyapaykallämay”.
23 Tsay witsanmi cuentata qokurqä wakin Israel runakuna Asdod warmikunawan, amonita warmikunawan y moabita warmikunawan majatsakashqa kayanqanta. 24 Wakin tsurinkunaqa Israel runakunapa idiömanta parlayta mana yacharmi Asdod runakunapa y juklä runakunapa idiömanta parlayarqan. 25 Tsaymi ollqutupar paykunata maldicionarqä. Wakintami maqarqä. Wakintanami aqtsanta llukirqä. Nirkurmi Tayta Diospa jutincho promititsirqä warmi tsurinkunata ni ollqu tsurinkunata jäpa runakunapa tsurinkunawan mana tätsiyänanpä ni kikinkunapis tsay runakunapa warmi tsurinkunawan mana täyänanpä.
26 Tsaynöpis kaynömi nirqä: “¿Manaku yarpäyanki Israel runakunapa mandaqnin rey Salomónpis jäpa warmikunawan majatsakarnin jutsata ruranqanta? Payqa maytsay nacioncho reykunapitapis mas yachaqmi karqan. Tayta Diosmi payta kuyar Israel runakunapa mandaqnin rey kananpä churarqan. Tsaynö kaykarpis jäpa warminkuna shakyätsiyaptinmi juk dioskunata adorarqan. 27 ¿Qamkuna rurayanqaykinötsurä noqakunapis jäpa warmikunawan täyäman? Qamkunaqa Diosnintsikta mana cäsukur pasaypa mana allitami rurayashqayki”.
28 Mandaq sacerdöti Eliasibpa tsurin Joiadapa juk tsurinmi tarqan horeo runa Sanbalatpa tsurinwan. Tsaymi tsay runata Jerusalénpita qarqurqä.
29 “Tayta Diosllä, paykunaqa sacerdöti kaykarmi llutanta rurayashqa. Tsaynöllami sacerdöti kayänanpä levitakunawan pactu ruranqaykita manakaqman churayashqa. Tsaynö rurayanqanpita mana qonqaypa castigaykullay”.
30 Tsaynömi paykunata tantiyatsirqä jäpa warmikunawan mana majatsakäyänanpä. Tsaynöpis sacerdötikunata y levitakunatami churarqä juknin jukninpis turnuypa Tayta Diosta templucho trukanakuypa sirviyänanpä. 31 Tsaynöllami runakunata ordenarqä imay junaq yantata churayämunanpä y imay junaq primiciata qoriyanqanta apayämunanpä.
“Tayta Diosllä, imaypis yarpaykullay yanapamänaykipä”.