Oj cala huabyex jasuncꞌa mero smeranil ja jastal huax cꞌuantic ja Diosi. Como yalunej cabtic ja jas oj ni jcꞌultic recibir, jayuj huan nix cꞌuantic que oj ni jcꞌultic recibira. Meran nia, mi tox quilatic, pero jaꞌ xa ni mero qꞌuelan jsatica. 2 Jach ni ecꞌ ja maꞌ ecꞌ pax ta cujtic tac. Ja yenlei scꞌuane, jayuj jel ni yaahue yi gusto ja Diosa. 3 Ja huego, como huan xax cꞌuantic ja Diosi, huax naatic que yena ni scꞌulan ja mundo. Cuando mi tox cujlaji ja mundo, mi ni jas ay altiroa, pero yuj ja yip ja scꞌumali, jayuj cujlaji ja mundo iti. 4 Qꞌuelahuilex ja Caín soc ja yijtzꞌin Abel tac. Yaahue ni yi ja smajtan ja Diosi, pero ja Caini, mi ni scꞌulan recibir ja Dios ja jas yaa ja yeni. Jaxa Abeli, como scꞌuan ni meran ja Diosa, jayuj ja Diosi scꞌulan recibir ja jas yaa. ―Ja cunin iti, jel ni lec huax quilaa porque huan ni scꞌuanon merana, xchi ni ja Diosa. Eso sí, najate ni lec cham ja Abel yen, pero anima, yuj ja jastal scꞌuan ja Dios ja yeni, jayuj man ora huax ya jac jcꞌujoltic jastal oj cho jcꞌuuctic ja Dios ja quentic chomajquili. 5 Cho qꞌuelahuilex jastal scꞌuan ja Dios ja Enoc tac. Sacꞌan bi juntiro iiji qꞌue ja ba satqꞌuinali ‑ mi ni bi chama. Leeji bi ecꞌ lec yuj ja smoj cristianoili pero mi ni bi taajia, como iiji ta qꞌue yuj ja Diosi. Como jel bi gusto ilji yuj ja Dios ja jastal ecꞌ ja svida ja Enoqui. Jach ni huax yala ja yabal ja Dios tac. 6 Jayuj jach ni ja quentic tac. Ta mi cꞌa huax cꞌuantic soc con todo jcꞌujoltic ja Diosi, mi ni nunca oj yilotic lec. ¿Jastal oj bob huajtic ja ba sti sat ja Dios ta huan cꞌax calatic que meyuc ja Dios ba? Jayuj tꞌilan oj cꞌuuctic que ay ni jun Diosa, jaxa maꞌ meran huas scꞌuan ja Diosi y huas slea meran, pues oj ni coltajuca. 7 Jach ni ja Noeji. Ja yeni scꞌuan ni ja Dios chomajquili, jayuj ti yala ja Dios tac: ―Ja huego cunin, ay to jas mey xa huila. Jayuj huax cala huabi, chapa baj porque oj xa jac jun nihuan butja ja ba luumi. Jach ni alji yab ja Noeji y cuando yab ja Noeji ja jastal iti, jel xihui, jayuj scꞌuan nia. Ti scꞌulan jun nihuan barcoa ba oj bob ochuque soc ja xcheumi soc ja yuntiquil jumasa. Pero ja Noej jahui, yal yab lec ja cristiano jumasa: ―Cꞌuanic ja Diosi porque ta mi cꞌa xa cꞌuanex, ti oja huilex ta mi oj ni chꞌac chꞌayuc anaajelexa, xchi. Y como meran nia, jach ni huaja. Chꞌac ni chamuque yuj ja butja jahua. Pero ja Noeji, como scꞌuan ja Diosi, jayuj jel ni lec ilji yuj ja Diosa: ―Ja cunin Noeji, jel ni toja porque huan ni scꞌuanona. jach ni yala jastal it ja Diosi. 8 Jach ni ja Abrahami, jel scꞌuan ja Diosi. Porque alji yabi que oj bi yaa can ja slugari, oj bi huajuc ba otro lugar. Jaxa lugar jahui, oj bi aajuc yi jastal sdote. Cuando el ja ba slugari, mi ni snaa bay ja lugar jau oj aajuc yia. Pero como huas scꞌuan, jayuj huaj nia. 9 Y tuc lugar ni ja ba huaji. Jaxa snaji mi cꞌulubaluc jastal ni huax cꞌulaxi ja otro naitz ja ba lugar jahui. Ja snaji cꞌulubal soc cꞌuutz. Ajyi ecꞌ jastal jun polestero ja ba lugar jau oj to bi aajuc ja ba scꞌab ja yintili. Jach ni cho scꞌulane ja yunin Isaqui soc ja yij Jacobi, como cuenta ni aye soc ja trato jau scꞌulunej ja Diosi. 10 Jaxa Abrahami, jaꞌ ni mero snihuanil scꞌujol que oj to ni yil ja chonab jau cꞌulubal yuj ja Diosi. Yena ni spilunej ja Dios ja tzamal lugar jau ba mi ni nunca oj chꞌacuqui. 11 Y jach ni ja xcheum Sarai. Eso sí, jel xa vieja, pero anima, ajyi to ni jun yala pero jaꞌ ni yuj ja yip ja Diosi. Como scꞌuan ni ja jas alji yab yuj ja Diosi. 12 Jaxa Abraham ja ora jau cuando tucbi ja xcheumi, jel xa ni viejoa pero anima, ajyi to ni jun yunina, jaxa querem jahui, jel ni aay pojxi ja yintila. Mix bob och cuenta janecꞌ porque yintilotic ni ja quentic chomajquil tac. 13 Spetzanil ja cristiano jumasa chꞌac ta cala huabyexi, cuando chamyei, mi ni yilahue sat ja jas alubal yabye yuj ja Diosi. Pero como scꞌuane, ja ba spensar ja yenlei, lajan soc huane yiljel, pero najat lec. Jayuj jel sgustoe juntiro ba oj yile mas mojan. Jayuj yalahue spetzanile tac, que ecꞌum bej bi aye ba mundo iti, 14 Jaxa maꞌ huax yala jachuqui, huax naatic lec que jaꞌ ni mero huane pensar soc ja otro vida ja ba jel lequi. 15 Porque ta jaꞌ cꞌa huajel scꞌujole soc ja lugar ja ba elyei, pues oj ni bob cumxuquea. 16 Pero ja iti, como jex ocꞌ scꞌujole oj huajuque ja ba jun lugar mas jel tzamali, jaꞌ ni ja lugar jau ja ba satqꞌuinali. Jayuj ja Dios tac, jel gusto ay cuando huax taaji tiꞌ ja sbiil yuj ja yuntiquili, como chapan yuj jun tzamal lugar ba oj bob ajyuque tola vida. 17-18 Jel juntiro scꞌuan ja Dios ja Abrahami porque qꞌuelahuilex ja yora cꞌulaji probari. Ja ora jahui, alubal yab yuj ja Diosi que yuj ja yunin Isaqui, jel bi jitzan oj ajyuc ja yintili. Iday, jaxa huego cho alji yab yuj ja Diosi que oj bi yaa yi smajtanil ja Diosi. Oj bi smil ja Isaqui. Iday, ja yunin jahui, jaꞌ ni mero cuenta ay que oj to ajyuc jitzan ja yintili. Pero como Dios ni ja maꞌ alji yab que oj bi smil ja yunini, jayuj scꞌuan nia. 19 Pero como huan ni snaa ta jach cꞌa huas scꞌana ja Diosi, oj ni bob ya sac‑huuc otro vueltaa. Ja mero smeranili, lajan soc smila ni ja yunina porque oj xa ni smil altiro ajyi tac. Pero como yila ja Dios jastal jel huax cꞌuaji yuj ja Abrahami, jayuj cho yaa yi otro vuelta ba scꞌab ja Isaac ja yunini. 20 Jach ni ja Isaqui, scꞌuan ni ja Diosi. Yaa yi snihuanil scꞌujole ja yuntiquil Jacobi soc ja Esaú. Aa bi scꞌuuque ja Dios ja yenle chomajquili porque oj ni bi cꞌot smeranil spetzanil ja jas alubal yab yuj ja Dios ja statahuelo Abrahami. 21 Y jach ni ja viejito Jacob cuando yora oj xa chamuqui, ti spaya jan ja chahuane yuntiquil ja José ja yunini. Yaman yuj ja snajbantei. Ti yipan ja snajbante jahui. Ti ya co tinan ja sꞌolomi. Cuando chꞌac scꞌumuc ja Diosi, ti ya jac scꞌujole ja chahuane jahui ja jastal ni ja stratoe soc ja Diosi. Como ja viejito Jacobi huan ni scꞌuan lec ja jastal ni alubal yabye yuj ja Diosi. 22 Y jach ni ja Josei. Mi tox elye ba Egipto ja smoj israeleño jumasa ja yora oj xa chamuqui pero como scꞌuan ja jas yala ja Diosi, jayuj ti yalaa: ―Cuando huala elyex ja ba lugar iti, ti xa huiajex ja jbaqueli, ti xa mucuhuex ja ba mero jlugartiqui, xyutaj ja smoj jumasa. 23 Y jach ni ja snan stat ja Moisesi. Jel scꞌuane ja Dios ja yenle chomajquili, jayuj cuando manxi ja Moisesi, snacꞌahue oxe ixau. Yilahue jastal jel tzamal ja yal alatz jahui. Eso sí, snaahue lec jastal ja sley ja tan reyi huax yala oj chꞌac milxuc spetzanil ja yal queremtiqui, pero anima, ja yenlei mi ni xiuyea. 24 Jaxa Moisesi, cuando qꞌuii, cho scꞌuan ja Dios ja yen chomajquili. Porque qꞌuelahuilex ja jas scꞌulan tac. Aaji qꞌuiuc yuj ja yunin ja rey ba Egipto. Lajan soc jaꞌ ni snana porque yen ya qꞌuiuc tac, pero ja yen ja Moisesi mi ni tꞌun yala oj snanuca. 25 Mas bi lec, anima bi huax yiaj huocol, siquiera oj och cuenta soc ja yuntiquil ja Diosi. Eso sí, ja mero smeranili, oj bi bob scꞌuluc ja sgusto soc jitzan cosa ta huas scꞌana. Oj bi bob slee ja smuli, pero como huas snaa ja cosa jumasa jahui, ecꞌum bej ita nia, jayuj mi ni scꞌanaa. 26 Como scꞌulan pensar lec, mas bi lec oj yii huocol ja jastal oj to ni yii huocol ja Cristo, anima bi jel coraja oj iljuc. Jach ni bi scꞌulan pensar ja Moisesi. Mas bi lec juntiro ja jastal jahui que soc oj bi ajyuc ba scꞌab spetzanil ja sricoil ja lugar jau ba Egipto. Jach mero ja spensari porque ja Moisesi, jaꞌ mero huax ocꞌ scꞌujol ja jas oj ni aajuc yi yuj ja Diosi. 27 Scꞌuan nia, jayuj el ja ba Egipto. Iday, huan ni snaa lec que jel ni oj qꞌue ja scoraja ja reya pero anima, huaj nia. Mi ni xihua. Jel ni ja svalora como huan ni snaa que ti ni ay soc ja Diosi. Eso sí, mi ni huax yilaa pero como 28 Jel huas scꞌuan. Ja Moisesi, ja mero sbajtanil qꞌue stalnaye ja qꞌuin ba syalqꞌuinal ja israeleño jumasa. Yena ni yaa orden ba oj bi sax chicꞌ ja ba spuertaei. Porque ta jaxubal cꞌa chicꞌ ja spuertae ja israeleño jumasa, ja ángel it ja maꞌ jecubal ba oj smil ja maꞌ mero banquilali, mi bi oj bob ochuc ta jaxubal cꞌa chicꞌ ja puertai. 29 Qꞌuelahuilex jastal scꞌuan ja Dios ja jmojtic israeleño jumasa tac. Jayuj bob scꞌutze ja nihuanja ja it huax calatic Chacal Jaꞌ tac. Ecye lajan soc jun cualquiera bej iday, mi ni maꞌ huax bob ecꞌuc ja ba yoj snalan ja jaꞌ jahui. Pero ja yenlei, ecye nia. Y jaxa egipciano jumasa, yajni yilahue jastal ecꞌ ja jmojtic israeleñoili, ti cho huajye nochan ja yenlei. Huax yala oj scꞌuluque ja jastal yila huas scꞌulan ja jmojtiqui pero ¡ba bob yujilea! Pe ti ni chꞌac chamuque can ba yoj jaꞌ tac. 30 Cho qꞌuelahuilex jastal chꞌac jemuc ja cimiento lutan ja ba sti ja chonab Jericó. Porque juque cꞌacꞌu soybaye ja chonab jahui. Huane marche eqꞌue ja jmojtic israeleño jumasa pero como jel huas scꞌuane ja Diosi, jayuj huaj to yile, jun ta repente chꞌac mocꞌuc ja nihuan cimiento ja ba sti ja chonab jahui. 31 Jaxa suinquil ja chonab jahui, como mi huas scꞌuane, jayuj chꞌac ni chamuque spetzanilea. Pero ay jun ixuc, yuj ja scꞌuani, jayuj mi cham ja yeni. Yena ni ja maꞌ yaa majan ja snaji cuando nacꞌul abal jac sqꞌuele ja lugar ja chaboxe israeleño jumasa. Rahab ja sbiil ja ixuc jahui, iday, ja yen ajyi, jel huas slea smul soc ja huiniquei. 32 ¿Jasuncꞌa oj cal masi? Ja lec ayuc to tiempo, oj cala huabyex jastal ecꞌ ja Gedeoni, soc ja Baraqui, soc ja Sansoni, soc ja Jefté, soc ja Davidi, soc ja Samueli, soc ja aluman‑Dios jumasa. 33 Yuj ja scꞌuan ja yenlei, jayuj bob scꞌuluque ganar ja lugar jumasa. Jel toj yaahue yi mandar ja scristiano jumasa. Coltajiye ni ja jastal yala ja Dios que oj ni coltajuquei. Yuj ja scꞌuanei, jayuj bob yum ja sti ja choji. 34 Jaxa scꞌajcꞌal ja horno jau mi cualquierauqui, mi ni jas cꞌulaji yile. Mi bob cꞌulajuque ganar, mi ni miljiyea. Yuj ja scꞌuane meran ja Diosi, jayuj jel tzatz huajye, anima ay maꞌ yujile que mey lec ja yipe ajyi. Jayuj jel tzatz ajyiye cuando huajye ba guerra. Eso sí, jel ni ja scondraea, pero scꞌulane ganar lec ja yenlei. 35 Cho ay ixuque ja maꞌ cham ta ajyi ja yuntiquilei, pero aaji ni sac‑huuc yilea. Ay maꞌ ixtalajiye lec, hasta chamye. Eso sí, ay modo jastal oj bob huajuque libre ta huan cꞌa scꞌuane ja jastal huas scꞌuane ja scondra jumasa, pero como mi cꞌocxiye ba oj yae can ja scꞌuajel ja Diosi. Anima huax chamye pero como jaꞌ huajel scꞌujole ba oj stae ja svidae jau ba mas jel tzamali. 36 Jach ecye. Tuctuquil ja suocolei. Ay maꞌ cꞌulaji yile burla. Cho ay maꞌ macꞌjiye y ay maꞌ mochjiye soc cadena. Ay maꞌ lutji ba preso. 37 Ay maꞌ chꞌoji lec ton. Chamye nia. Ay maꞌ cupji soc sierra ja snalanei. Cꞌulajiye ni lec probara. Jel ja maꞌ milji ni soc machiti. Sactantan ajyiye eqꞌue, jaxa scꞌuei, mi xa ni huan to slapahue jastal mero cꞌuutz. Jaꞌ xa huas scꞌuutes sbaje soc ja saleya, jaꞌ ni ja stzꞌujmil ja cheji ma ja stzꞌujmil ja chibo. Jel ni ajul ja sbajea. Puro chamcꞌujol xta aye eqꞌue. Ixta huax iljiye. 38 Lajan soc ja tzꞌi huax iljiye ja ba mundo iti pero ja mero smeranili, ja huinique jumasa jahui, jel nihuane juntiro huax iljiye ja ba sti sat ja Diosi. Ti ajyiye ecꞌ ja ba chꞌayan lugari soc ja ba yoj huitzi. Jaꞌ huax maconi yuj jastal snaj ja qꞌueen jumasa. Ti huas snacꞌa sbaj ja ba spatic ja nihuac toni. Jach ni ecꞌ ja svidae ja ba luum ita. 39 Pero ja ba sti sat ja Diosi, jel tzamal ecye porque jel scꞌuane tac. Eso sí, ja mero smeranili, mi ni scꞌulane recibir spetzanil ja jas jel tzamal alubal yabye yuj ja Diosi 40 Porque ja Diosi, ay jas yioj ba mas jel tzamal oj to aajuc yile ja yenlei. Pero ti ni huax ya ochcotic cuenta ja quentic chomajquili. Jayuj ja yenle tac, alji yabye que mas lec oj smajlayotic ja quentiqui ba oj cꞌultic recibir lajan jpetzaniltic. Jaxa cꞌacꞌu jahui, mi ni bi jas oj scꞌul quitic palta, mi ni ja yenlei, soc mi ni ja quentiqui.